Turun kaupunki laatii talousarviota ensi kertaa pormestari Piia Elon (sd.) johdolla. Kesällä saatiin aikaiseksi pormestarisopimus, jossa ovat mukana valtuuston kaikki poliittiset ryhmät. Jääminen pois sopimuksesta tarkoittaisi vaikutusmahdollisuuksien menettämistä. Sopimus vaikuttaa luottamushenkilöpaikkojen jakoon. Jos haluaa vaikuttaa, tarvitaan paikkoja kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja johtokunnissa.

Pormestarisopimuksen pohjalta tehtiin talousarvioesitys. Kaikki pysyivät kyydissä mukana. Ryhmien välisissä neuvotteluissa tehtiin rahallisesti melko vähäisiä muutoksia pohjapaperiin.

Ensi vuoden budjetti on 21 miljoonaa euroa alijäämäinen. Sama tahti jatkuu taloussuunnitelmakaudella 2026–29 eli valtuustokauden loppuun. Vuosi 2027 on alijäämäinen 23,8 miljoonaa euroa.

Vasta vuosi 2029 on suunniteltu ylijäämäiseksi. Epävarmuutta lisää se, että hallitus on sorvaamassa valtionosuusjärjestelmää (vos) uusiksi. Sen yksityiskohdat ovat yhä hämärän peitossa, joten muutoksen vaikutuksia tuleville vuosille on mahdoton arvioida.

Turun väkiluku kasvaa roimasti, joten kaupunki joutuu investoimaan ennennäkemättömällä tavalla, ensi vuonna 339,5 miljoonalla eurolla. Tahti jatkuu yhtä hurjana. Turku investoi suunnitelmakaudella peräti 1,2 miljoonalla eurolla. Koulut ja päiväkodit vievät pääosan potista, 548 miljoonaa euroa.

Länsiradan tai joukkoliikenneratkaisun eli raitsikan tai superbussit kulut eivät sisälly tähän summaan. Eri asia on kuinka suuri osa näistä menoista ehtii toteutua tällä vuosikymmenellä.

Investoinnit tehdään lähinnä velkarahalla. Lainan määrä kasvaa yli miljardilla eurolla suunnitelmakauden aikana. Valtuustokauden puolivälissä on tarkoitus tarkastella, miten kaupunki makaa, onko varaa kaikkeen suunniteltuun. Kun korkomenot olivat noin kuusi miljoonaa euroa vuonna 2022, niin vuonna 2029 ne ovat kivunneet jo 36 miljoonaan euroon.

Suunnitelmia jouduttaneen muuttamaan, jos kansantalous ei nytkähdä reippaaseen kasvuun.

Lasse Virtanen