Ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarannosta. Ilmastoystävälliseen ruokavalioon siirtymisessä tarvitaan järjestelmätason muutosta, todetaan RuokaMinimi-hankkeen loppuraportissa.

Elokuun viimeisellä viikolla Turkuun ja Paimioon rantautuva Alvar Aalto -viikko tuo kaupunkeihin arkkitehtuurin-, muotoilun- ja taiteentäyteisen ohjelmiston. Viikon aikana luvassa on arkkitehtuuri- ja muotoiluaiheisia näyttelyjä, luentoja ja keskustelutilaisuuksia sekä elämyksellisiä arkkitehtuurikierroksia harvemmin avoinna oleviin kohteisiin.

Suomen LVI-liitto ehdottaa, että kotitalousvähennystä kehitettäisiin tukemaan rakennusten energiatehokkuuden parantamista lisäämällä LVI-suunnittelu sen piiriin. Toistaiseksi kotitalousvähennyksen saa muun muassa LVI-asennuksesta, kodin remontoinnista, ulkorakennuksen maalauksesta sekä sähkö-, putki- ja kaapelitöistä. LVI-suunnittelu jää kuitenkin veroedun ulkopuolelle.

Syyskuussa voimaan astuvat muutokset pankkien tarjoamiin tunnistusmenetelmiin koskevat myös Kelan verkkoasiointipalvelua ja Omakantaa, joissa on käytössä suomi.fi-tunnistus.

Ruissalon telakka-aluetta ja Ruissalon alkupäätä pitkään vaivannut pula pysäköintipaikoista ratkesi, kun Turun satama järjesti osan varastoalueistaan autojen pysäköintiin. Samalla pysäköintialueen valvonta siirtyi Satamalta Turun kaupunkiympäristötoimialalle. Alue on pysäköintikäytössä toistaiseksi.

Vikinglotosta ei löytynyt kierroksella 34/2019 täysosumia, joten ensi viikolla potissa on noin 4,3 miljoonaa euroa.

Kirjolohta ja lohta fileenä ostaessa törmää siihen, että fileen edessä on kirjain A:n ja E:n väliltä. Fileissä on erilaisia leikkausasteita, ja kirjain kertoo, mitä fileestä on poistettu, kerrotaan Pro Kala ry:stä. A-filee on vähiten käsitelty. Siitä on poistettu selkäruoto, kylkiruodot sekä kidusluu. B-leikatusta fileestä on lisäksi poistettu kaikki evät ja eväruodot sekä osa selkä- ja vatsarasvasta.

Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomessa sekä paikoin Pohjois-Savossa pohjavedet ovat pääosin 20–50 senttiä ajankohdan keskiarvoja alempana, mutta havaintoasemakohtaista vaihtelua on paljon. Keskisuurissa ja suurissa muodostumissa poikkeama on paikoin suurempi. Muualla maassa pohjaveden pinnat ovat lähempänä ajankohdan tavanomaisia lukemia ja pohjoisessa pääosin niiden yläpuolella.

Maamme suurin hyönteislahko jatkaa uhanalaistumistaan. Keväällä julkistetussa uhanalaisuusarvioinnissa noin 16 prosenttia pistiäislajeistamme arvioitiin uhanalaisiksi. Parhaiten tunnettu ryhmä on myrkkypistiäiset, jonka arvioiduista lajeista 15 prosenttia luokiteltiin uhanalaisiksi. Niittyjen ja paahdeympäristöjen, kuten hietikoiden, umpeen kasvaminen on merkittävin uhka myrkkypistiäisille. Monia pistiäislajeja uhkaavat lisäksi rakentaminen, kuolleen puuaineksen väheneminen ja maatalouden muutokset.