Suomalaiset asuntoyhteisöt nostivat syyskuussa uusia lainoja lähes 39 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi–syyskuussa asuntoyhteisöt ovat nostaneet uusia lainoja lähes 17 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Suomalaiset asuntoyhteisöt nostivat syyskuussa uusia lainoja 304 miljoonan euron edestä Suomessa toimivilta luottolaitoksilta. Lainoja nostettiin lähes 39 prosenttia vähemmän kuin syyskuussa 2025. Kuukausittainen nostomäärä on ollut pienempi viimeksi heinäkuussa 2022. Tammi–syyskuussa asuntoyhteisöt ovat nostaneet uusia lainoja yhteensä 4,3 miljardin euron edestä, mikä on lähes 17 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Heinäkuussa asuntoyhteisöt nostivat tavanomaista enemmän uusia lainoja, lähes 800 miljoonan euron edestä. Nostomäärää kasvatti heinäkuussa voimaan tullut työeläkejärjestelmän uudistus, mikä näkyi myös muiden yrityslainojen kysynnässä. Koko kuluvan vuoden aikaiseen lainanostojen määrän pienentymiseen on kuitenkin osaltaan vaikuttanut vähentynyt rakentaminen. Tilastokeskuksen mukaan tammi–elokuussa kerrostaloasuntojen rakentamisia on aloitettu 18 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Valtio on myöntänyt aiempaa vähemmän korkotukivaltuuksia vuodelle 2026, joten myös valtion tukeman asuntotuotannon aloitusmäärät ovat pienentyneet.

Uusien nostojen vähenemisestä huolimatta asuntoyhteisöjen lainakanta kasvoi edelleen ja ylsi 47,0 miljardiin euroon syyskuussa. Kannan vuosikasvuvauhti oli 2,7 prosenttia ja kiihtyi hieman vuodentakaiseen verrattuna. Aiempiin vuosiin verrattuna kasvu oli kuitenkin verrattain hidasta. Esimerkiksi vielä kolme vuotta aiemmin asuntoyhteisöjen lainakanta kasvoi 5,0 prosentin vuositahtia.

Asuntoyhteisöjen lainakannasta hieman yli puolet oli myönnetty yksityisille kotimaisille asunto-osakeyhtiöille (taloyhtiöt) elokuussa. Loppuosa koostuu pääasiassa muiden julkisten asuntoyhteisöjen ja muiden yksityisten kotimaisten asuntoyhteisöjen lainoista. Taloyhtiöiden lainakannasta hieman alle 13 prosenttia oli uusilla, enintään viiden vuoden ikäisillä yhtiöillä elokuussa. Uusien taloyhtiöiden lainakanta on supistunut jo usean vuoden ajan. Lainakannat sen sijaan ovat jo pidempään kasvaneet 10–30-vuotiailla ja yli 50-vuotiailla taloyhtiöillä.

Asuntoyhteisöjen lainakannan keskikorko on noussut yleisen korkotason noustessa. Syyskuussa lainakannan keskikorko oli 3,35 prosenttia, kun vielä vuotta aiemmin se oli 2,97 prosenttia. Lainoista 84 prosenttia oli euriborsidonnaisia syyskuun lopussa.

Suomalaiset kotitaloudet nostivat syyskuussa uusia asuntolainoja 1,3 miljardin euron edestä, mikä on kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 130 miljoonaa euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi elokuusta ja oli 3,54 prosenttia syyskuussa. Asuntolainakanta oli syyskuun lopussa 105,5 miljardia euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,2 prosenttia. Sijoitusasuntolainoja oli 9,3 miljardia euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli syyskuun lopussa kulutusluottoja 17,4 miljardia. euroa ja muita lainoja 18,0 miljardia euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja syyskuussa 2,1 miljardin euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi elokuusta ja oli 4,49 prosenttia syyskuussa. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli syyskuun lopussa 113,7 miljardia euroa.

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli syyskuun lopussa 118,1 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,94 prosenttia. Talletuskannasta oli yön yli -talletuksia 71,8 miljardia euroa ja määräaikaistalletuksia 17,8 miljardia euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat syyskuussa 1,7 miljardin euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli syyskuussa 2,85 prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)