Juuri nyt

Onko Suomi oikeasti jakautunut itään ja länteen? Selittävätkö historialliset rajat suomalaisten itä–länsijakoa? Millainen on maan kielellisen, geneettisen ja kulttuurisen kahtiajaon tausta? Human Diversity -konsortio järjestää seminaariin, jonka aiheena on Suomen Itä-länsijaon kehittyminen. Seminaari järjestetään 27. syyskuuta Turun yliopiston Arcanumissa.

Raision kaupunki parantaa pyöräpysäköintiä muuttamalla Raisiontien varren katosten pyörätelineet runkolukittaviksi. Uusia pyörien huoltopisteitä on asennettu Kerttulan liikuntakeskukseen ja Kirjastotalolle.

Lounais-Suomen poliisi järjestää takavarikoidun tavaran huutokaupan Raision poliisiaseman sisäpihalla keskiviikkona 4. lokakuuta kello 10. Osoite on Nallinkatu 8 (Raisio).

FlixBus ylitti matkustajamäärätavoitteensa Suomen reitillä ensimmäisen toimintakuukautensa aikana. FlixBus laajensi toimintaansa 27. heinäkuuta Suomeen avaamalla reittiyhteyden Vaasan ja Varsovan välille. Linja-autojen keskimääräinen käyttöaste ylitti selvästi yhtiön uusien reittien kysynnän keskiarvon. Reitillä kotimaan matkailu oli erityisen suosittua, ja suosituimmaksi reitiksi nousi Turun ja Helsingin välinen yhteys. Suomen rajojen ulkopuolelle suuntautuvilla matkoilla oli vahvaa kysyntää ja suosituimmiksi kohdemaiksi nousivat Viro ja Puola.

Koronapandemian aikana uusia henkivakuutuksia otettiin Suomessa selvästi aiempaa enemmän, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Vapaaehtoisia henkivakuutuksia otettiin vuonna 2020 peräti 20 prosenttia enemmän ja myös vakuutussummat kasvoivat korona-aikana. Eniten uusia henkivakuutuksia ottivat korkeasti koulutetut sekä henkilöt, joilla oli henkivakuutus jo ennestään tai joilla oli niin sanottu henkivakuutusvaje.

Suomen ulkopolitiikassa alkoi 1980-luvun puolivälissä hiljainen käänne. Mauno Koiviston presidenttikauden ulkopolitiikkaa tutkineen valtiotieteiden tohtori Juho Ovaskan mukaan Suomi laajensi Koiviston johdolla huomattavasti ulkopoliittista liikkumatilaansa.

Nuoret ovat Varsinais-Suomessa tyytymättömimpiä työelämään. Suomen tyytyväisimmät nuoret ovat Pohjois-Savossa. Suurimmat puutteet koetaan työturvallisuuteen perehdyttämisessä, työntekijöiden tasavertaisessa kohtelussa ja työntekijän kyvyssä antaa palautetta työnantajalle.

Kouluterveyskyselyn tuoreiden tulosten mukaan suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Mutta osan hyvinvointia kuormittavat monet erilaiset tekijät, kuten sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä. Tilanteen korjaaminen vaatii toimia sekä kouluyhteisöltä että opiskeluhuoltopalveluilta.