Suomalaisista yli puolet suhtautuu myönteisesti yhteiskunnan sähköistymiseen, selviää tuoreesta Sähköistyvä Suomi -kyselytutkimuksesta. Samalla suomalaisia huolestuttaa vaikutukset sähkön hintaan ja kotitalouksien eriarvoistumiseen, kulutuksesta ollaan kuitenkin valmiita joustamaan. Sähköistämisellä tarkoitetaan siirtymistä fossiilisista energialähteistä fossiilivapaaseen sähköön yhteiskunnan eri sektoreilla.

Fortumin teettämän Sähköistyvä Suomi -selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista (56 %) kannattaa yhteiskunnan sähköistymistä, erityisen vahvaa kannatus on nuorten keskuudessa (18–24-vuotiaat, 63 %). Vaikka sähköistyminen nähdään tärkeänä kansallisena tavoitteena, sen vaikutukset omaan talouteen ja arkeen herättävät huolta: 58 prosenttia vastaajista uskoo sähköistymisen nostavan sähkön hintaa ja 45 prosenttia on huolissaan hintavaihteluista. Myös kotitalouksien eriarvoistuminen huolettaa joka kolmatta.

Sähkön hintavaihtelu on suomalaisille jo nykypäivää, ja ainoastaan vain noin joka kahdeksas vastanneista ei ole lainkaan valmis siirtämään sähkön käyttöään saatavuuden tai hinnan mukaan.

– Suomalaiset ovat valveutuneita sähkönkuluttajia. Sähkön hinta kertoo meille, milloin sähköä on saatavilla runsaasti ja milloin taas niukemmin. Omaa kulutusta ajoittamalla voi tehdä oman sähkölaskun lisäksi hyvää koko sähköjärjestelmälle. Lokakuun alussa voimaan astunut varttihinnoittelu paransi sähköjärjestelmän reagointikykyä: kun markkina-aikayksikkö lyhenee tunnista 15 minuuttiin, sähköjärjestelmä pystyy reagoimaan nopeammin tuotannon ja kulutuksen muutoksiin. Tämä lisää sähkömarkkinoiden tehokkuutta ja tukee koko yhteiskunnan toimintavarmuutta, sanoo tiedotteessa Tuomas Yrttiaho, joka on Fortumin kuluttajapalveluiden liiketoimintavastaava.

Sähköistymisen merkittävimpinä etuina suomalaiset pitävät ilmastonmuutoksen hillitsemisen (73 %) ja energiaomavaraisuuden vahvistamisen (72 %). Sähköistymisen nähdään siis tarjoavan Suomelle mahdollisuuden vähentää päästöjä ja vahvistaa omavaraisuutta sekä huoltovarmuutta.

– Tulokset heijastavat ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja, joihin sähköistymiseltä toivotaan myös vastauksia. On rohkaisevaa nähdä, että suomalaiset tunnistavat sähköistymisen merkityksen sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa, että energiaomavaraisuuden vahvistamisessa. Sähköistymisen edistäminen on keskeinen osa Fortumin strategiaa. Tulokset vahvistavat, että suomalaiset jakavat näkemyksemme sähköistymisen merkityksestä, kertoo viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Pauliina Vuosio Fortumista.

Aiemmin tänä vuonna Fortum tutki sähköistymisen kehitystä ja asenteita Ruotsissa, jossa sähköistymistä kannatti 66 prosenttia vastaajista, eli hieman enemmän kuin Suomessa. Ruotsissa sähköistymisen ajurina korostuvat ilmastosyyt, mikä kertoo yhteisestä pohjoismaisesta suunnasta kohti puhtaampaa yhteiskuntaa.

Vaikka sähköistämisellä on kansalaisten tuki, sen merkitystä Suomen ja Pohjoismaiden kilpailukyvylle ei vielä täysin hahmoteta. Vain 32 prosenttia suomalaisista kertoo kannattavansa sähköistymistä sen talouskasvua edistävän vaikutuksen takia.

– Puhtaan ja kohtuuhintaisen energian luotettava saatavuus on keskeinen kilpailuetu Suomelle. Paras lopputulos sähkönkuluttajan ja järjestelmän näkökulmasta saadaan, kun säästä riippuvainen uusiutuva energia, vakaa ja päästötön perusvoima sekä joustava tuotanto ja kulutus ovat tasapainossa. Kun onnistumme sähköistämään yhteiskuntamme, yhä useampi teollisuudenala voi siirtyä puhtaampiin ratkaisuihin, kasvaa tai perustaa toimintansa tänne. Se tarkoittaa lisää työpaikkoja, verotuloja ja vahvempaa perustaa hyvinvoinnille maassamme. Paikalliset vaikutukset korostavat tarvetta avoimelle vuoropuhelulle ja ratkaisuille, jotka huomioivat sekä ilmastotavoitteet että yhteisöjen näkökulmat, sanoo Vuosio.

Fortum teetti Norstatillta syyskuussa kyselyn, jonka tavoitteena on kartoittaa kansalaisten näkemyksiä Suomen siirtymästä kohti sähköistynyttä yhteiskuntaa sekä siihen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita.

Kohderyhmänä olivat 18–74-vuotiaat suomalaiset, ja otoksen koko oli 2 020 vastaajaa. Menetelmänä oli verkkokysely kuluttajapaneelille.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)