EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella on merkittävä vaikutus Suomen huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen, niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuyksikön kehittämispäällikkö Johanna Mattilan mukaan Varsinais-Suomen ruokaketju turvaa koko Suomen huoltovarmuutta. Varsinais-Suomen ruuantuotanto on erittäin monipuolista, mikä tukee niin maakunnallista kuin kansallistakin huoltovarmuutta.

Varsinais-Suomen ruuantuotannon suurin ylpeydenaihe on viljantuotanto.

– Varsinais-Suomea sanotaan koko Suomen vilja-aitaksi ihan perustellusti. Täällä tuotetaan 43 prosenttia Suomen rukiista, 34 prosenttia vehnästä ja 17 prosenttia kaurasta. Rukiin osalta Varsinais-Suomen omavaraisuusaste on yli 300 prosenttia.

Varsinais-Suomessa tuotetaan myös paljon palkokasveja.

– Se on tärkeää proteiiniomavaraisuuden kehittämisen näkökulmasta. Esimerkiksi suomalaisista härkäpavuista 44 prosenttia ja herneistä 21 prosenttia viljellään Varsinais-Suomessa, Mattila listaa tiedotteessa.

Sokerijuurikkaista 45 prosenttia tuotetaan Varsinais-Suomessa ja kananmunista 65 prosenttia. Lisäksi Varsinais-Suomessa on erittäin monipuolista puutarhatuotantoa, vahvaa kotieläintuotantoa ja kasvavaa öljykasvien tuotantoa. Nykyään kotimaisesta rypsistä ja rapsista jo 18 prosenttia tulee Varsinais-Suomesta.

Mattila muistuttaa, että monipuolisen alkutuotannon lisäksi Varsinais-Suomessa on laaja-alaista elintarvikkeiden ja juomien jalostusta. Tällä toimialalla on Varsinais-Suomessa yli 200 yritystä.

– Keskeisimpänä esiin nousevat leipomot, mikä onkin luonnollista, kun ottaa huomioon Varsinais-Suomen roolin viljojen tuotannossa.

Huoltovarmuuden näkökulmasta vahvan alkutuotannon ja edistyksellisen elintarvikejalostuksen lisäksi Varsinais-Suomen vahvuuksia ovat aktiivinen tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä toimivat verkostot. Kaikkia näitä tuetaan EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella. Varsinais-Suomen ruokaketjun hanke-, yritys- ja investointitukien kokonaisrahoitus oli viime vuonna jopa 80 miljoonaa euroa.

MTK-Varsinais-Suomi on aloittanut syyskuussa hankkeen nimeltä Huoltovarmuutta ja muutoskestävyyttä. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Hankepäällikkö Satu Paananen kertoo, että hankkeen tavoitteena on kehittää Varsinais-Suomen maatilojen ja maaseutuyritysten huoltovarmuutta, muutosjoustavuutta, riskienhallintaa ja varautumista erilaisiin olosuhteisiin.

– Ensin meillä on tavoitteena kartoittaa huoltovarmuuden ja varautumisen nykytilaa alueemme maatiloilla ja maaseutuyrityksissä.

Kun kyselyn tulokset saadaan, tulevia toimenpiteitä voidaan suunnitella niiden pohjalta. Luvassa on ainakin webinaareja, huoltovarmuuspelitilaisuuksia, opintomatkoja ja kolmepäiväinen varautumisen koulutus.

– Tälle vuodelle on tulossa vielä ainakin naisten muutoskestävyysvalmennus Kavalton tilalla Piikkiössä ja Säänkestävä maatila -koulutus Ruskolla. Siellä kerrotaan, millaisia sään ääriolosuhteita Varsinais-Suomeen on tulevina vuosina luvassa ja miten niihin voi varautua.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt EU:n maaseuturahoitusta myös Varsinais-Suomen Leader-ryhmien yhteiselle hankkeelle, jonka nimi on Varaudumme älykkäästi maaseudulla. Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää, jotka palkkaavat kaikki omille alueilleen hanketyöntekijän.

Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio kertoo, että hankkeen tavoitteena on parantaa maaseudun kylien ja asuinalueiden valmiutta selvitä mahdollisista häiriö-, onnettomuus- tai poikkeustilanteista.

– Tavoitteena on saada hankkeeseen mukaan maaseudun yhteisöjä, jotka voivat yhteistyössä kuntien kanssa laatia kylien varautumissuunnitelmia. Me tarjoamme apua suunnitelmien tekoon ja mahdollisiin rahoitushakuihin liittyen esimerkiksi varautumista edistäviin investointeihin.

Hanke alkaa kylien lähtötilanteen kartoituksella.

– Joissain kylissä on tehty asian eteen jo tosi paljon, mutta vaihtelu on suurta ja jokaisessa kylässä edetään omien tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

Yksi hankkeen tavoitteista on luoda kylien välille yhteistyötä ja verkostoja – myös valtakunnallisesti. Hankealueella on yhteensä 31 kuntaa, 415 kylää ja yli 300 000 asukasta.

– Kaikki kiinnostuneet pääsevät mukaan olemalla yhteydessä oman alueensa Leader-ryhmään, Kallio kannustaa.

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kertoo, että Varsinais-Suomen kylissä on tehty huoltovarmuuden ja varautumisen edistämiseksi jo monenlaisia toimia. Näiden teemojen ympärillä on ollut hankkeita aikaisemminkin ja nytkin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan Kylien kattojärjestöillä on käynnissä yhteinen hanke nimeltä Keke tulee kylään – älykkään sopeutumisen yhteisöt Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Hankkeessa on Varsinais-Suomen puolelta mukana seitsemän kylää.

Linkorannan mukaan kyläturvallisuus rakentuu kahdelle jalalle: toisaalta se on arjen turvallisuutta ja yhteisöllistä huolenpitoa, eli pehmeää turvallisuutta; toisaalta yhteisöllistä varautumista häiriö- ja kriisitilanteisiin, eli kovaa turvallisuutta.

– Yhteisön kannalta on tärkeää tietää, keitä siellä kylällä asuu. Ketkä ovat mahdollisesti eniten avun tarpeessa ja millaista osaamista keneltäkin löytyy. Kuka on vaikka terveydenhuollon ammattilainen, kuka metsuri ja kuka pystyy korjaamaan asioita, hän luettelee.

Linkorannan kokemuksen mukaan maaseudulla on yleensä suhteellisen hyvät valmiudet selvitä monenlaisista poikkeustilanteista.

– Maaseudulla on monissa taloissa puulämmitys, oma kaivo ja vähän puutarhaa, eli heti ei olla pulassa, jos sähkö katkeaa tai kauppaan ei pääse.

Monia kylätaloja on kunnostettu ja varustettu sillä ajatuksella, että ne voivat mahdollisen kriisin tullen toimia jonkinlaisina valmiuskeskuksina.

– Niihin on hankittu esimerkiksi raivauskalustoa, sydäniskureita, aggregaatteja ja kyläradioita.

Linkoranta muistuttaa, että vaikka kylissä varautumisasiat ovat viimeaikaisten kriisien vuoksi alkaneet taas kiinnostaa entistä enemmän, ei kyse ole kuitenkaan ollenkaan uudesta asiasta.

– Jo vuonna 1933 suomalainen yhteiskunta totesi, ettei pysty huolehtimaan koko maan paloturvallisuudesta ja silloin maaseudulla virallistettiin vapaaehtoisten ja julkisen sektorin yhteistyöllä toimiva VPK-järjestelmä.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen varautumisasioiden yleisestä koordinoinnista ja valmiussuunnittelusta sekä erityisesti maatalouden varautumisasioista vastaa valmiuspäällikkö Mika Korkki.

– Maatalouden rooli meidän maakuntamme huoltovarmuustyössä on aivan keskeinen. Ruuantuotannon korkea omavaraisuusaste takaa, että tulemme tarvittaessa ainakin jonkin aikaa ominkin neuvoin toimeen.

Huoltovarmuuden näkökulmasta Korkkia huolettavia asioita ovat esimerkiksi tilojen tiukka taloustilanne ja ilmastonmuutos.

ELY-keskus järjestää viljelijöille varautumiskoulutuksia yhteistyössä Maanpuolustuskoulutuksen kanssa ja tekee viljelijöiden henkilövarauksia. Jos Suomeen syttyisi sota, varatut henkilöt saisivat vapautuksen asepalveluksesta ja jäisivät tuottamaan ruokaa.

– Varauksia on tehty yhteensä noin 650, kaikilta eri tuotantosuunnilta ja erityisesti sellaisilta tiloilta, joissa on kalusto ja resurssit kunnossa. Lisäksi on varattu myös suuri määrä koneita sekä jonkin verran neuvojia ja lomittajia.

Vuoden vaihteessa viljelijöiden varaaminen siirtyy kuntien maaseutupalveluiden vastuulle.

– Tämä on luonnollinen kapulan vaihto lähemmäs viljelijöitä nyt, kun meillä on käynnissä aluehallintouudistus. Toiveissa olisi, että jatkossa voisi varata kokonaisen y-tunnuksen, jolloin ei tarvitsisi enää varata ihmisiä ja koneita erikseen.

Varattujen henkilöiden lisäksi ruokaa pystyisivät mahdollisessa sotatilanteessa tuottamaan myös reservissä olevat yli 60-vuotiaat viljelijät. Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa on yli tuhat yli 60-vuotiasta maatilan ensisijaisista viljelijää. Yksi heistä on Jarmo Mäntyharju Mäntyharjun tilalta Oripäästä.

– Jos se pahin kriisi tulisi eteen, me vanhat jäisimme tänne tuottamaan ruokaa ja pitämään huolta kyläyhteisöstä.

Mäntyharjun tilalla on panostettu huoltovarmuuteen monenlaisin keinoin, myös EU:n maaseuturahoituksen avulla.

– Olemme investoineet esimerkiksi aurinkovoimaan ja hakelämmitykseen, sillä energiansaanti tulee tiloilla olemaan yksi pullonkaula mahdollisessa kriisitilanteessa. Siksi meillä on aina varastoituna myös jonkin verran öljyä sekä varakalustoa.

Koska kyseessä on kotieläintila, heidän tulee huolehtia myös valkuaisensaannista ja vedestä.

– Moni tila toimii kunnallisen vesihuollon varassa. Meillä on kaksi kalliokaivoa, eli olemme veden suhteen omavaraisia.

Mäntyharju on mukana monenlaisessa valmiustyössä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.

– Meillä on täällä Oripäässä semmoinen Oripään malli, eli varautumisryhmä. Olemme pitäneet huoltovarmuusseminaareja ja harjoitelleet asioita pitäjätasolla. Jos tänne tulisi vaikka pitkäkestoinen sähkökatko, meillä olisi organisaatio valmiina. Tiedämme, mistä löytyy generaattorit ja varavirtalähteet sekä miten saamme pidettyä kanssaihmisistä huolta ja tiedon kulkemaan.

Suomesta 95 prosenttia ja Varsinais-Suomesta 84 prosenttia on maaseutua. Suomalaisista 85 prosenttia on sitä mieltä, että koko Suomi hyötyy elinvoimaisesta maaseudusta.

Suomalaisista 65 prosenttia kokee rahoituksen lisäävän turvallisuutta maaseudulla. Suomalaisista 50 prosenttia sanoo, että rahoituksen avulla on tärkeintä turvata huoltovarmuutta varmistamalla kotimaisen ruoan tarjonta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)