Fuuga nousee aikataulussa ja pysyttelee budjetissa
Musiikkitalon eli Fuugan monitoimisali on osittain jo harjakorkeudessa. Iso sali on kattoterassikorkeudessa. Vaikutelma on katedraalimainen. Työt ovat pysyneet sekä aikataulussa että budjetissa.
Perustuksia alettiin tehdä viime lokakuussa. Tällä hetkellä tehdään betonirunkoa. Teräsrakennetyöt käynnistyvät syksyllä. Harjakaisia vietettäneen ensi keväänä. Sen jälkeen päästään sisätöihin. Salien puuverhoiluja tehdään jo Raisiossa. Puuosat asennetaan aikanaan paloina paikoilleen. Työ on millintarkkaa akustiikan vuoksi.
– Salin puuverhoukset eivät saa heittää senttiä siitä teoreettisesta mitasta, joka on annettu geometrisissa malleissa akustiselle ympäristölle. Se on valtava haaste, luonnehtii arkkitehti Marko Kivistö Laidun-design Oy:stä.
Kivistö on erikoistunut musiikkitalojen rakentamiseen. Hän on ollut mukana suunnittelemassa Helsingin musiikkitaloa pääarkkitehtinä. Turkuun tulee erilainen sali kuin Helsingissä – vaalea kenkälaatikkosali. Muodot ovat kaarevia, suoraa mittaa on vähän.
Tavoitteena on avoin ja kutsuva talo.
– On tarkoitus tehdä talo, joka on auki myös muulloin kuin juuri ennen tapahtumia, luonnehtii Turun filharmonisen orkesterin intendentti Nikke Isomöttönen.
Muusikot ovat päässeet esittämään ajatuksiaan suunnittelijoille workshopeissa.
– Ääneen voi sanoa, että tavoitellaan yhtä maailman parhaimpiin kuuluvaa konserttisalia, summaa Isomöttönen.
Ensimmäinen konsertti kuullaan syksyllä 2026 eli kahden vuoden päästä. Orkesterin (TFO) vie uuteen taloon ylikapellimestari John Storgårds, joka on päässyt avaamaan myös Helsingin musiikkitalon ja Korundi-salin Rovaniemellä. Ei kahta ilman kolmatta.
Valmis talo nielee 7 500 kuutiota betonia ja yli 300 000 kiloa terästä. Työmaalla on parhaimmillaan 120 työntekijää, nyt noin 70. Työmaa on kansainvälinen.
– Porukkaa on Baltiasta ja muutama venäläinen, jotka ovat olleet pitkään maassa. Mutta on myös suomalaista työmiestä, lausuu työpäällikkö Veli-Pekka Toivonen Hartela Länsi-Suomi Oy:stä.
Kilke ja kolke on kova. Autoja kuormakasteineen tulee ja menee. Vakavilta onnettomuuksilta on vältytty.
Pääsuunnittelija, arkkitehti Tuomas Silvennoinen puhuu kulttuurin maamerkistä.
– Musiikkitalo on pyritty sopeuttamaan naapurirakennuksiin, ennen kaikkea teatteriin ja virastotaloon, materiaaleilla ja värisävyillä ja samaan aikaan ehjää kaupunkikuvaa, kuvailee Silvennoinen.
– Kaikki kaupungit kilpailevat verotuloista – asukkaista, yrityksistä ja ennen kaikkea matkailijoista. Fuuga tulee olemaan varmasti yksi vetovoimaisimmista kohteista siinä vaiheessa, kun se valmistuu, arvelee Turun kulttuurijohtaja Anu Laitila.
– Ei ole itsestäänselvyys, että musiikkitalo rakennetaan. Jokin aika sitten eräs kuntapolitiikassa mukana ollut henkilö sanoi minulle, että tämä musiikkitalo voi olla viimeinen pitkään, pitkään aikaan. Hän tarkoitti koko Suomea, lausuu Laitila.
Lasse Virtanen
