Elämme merkillisiä aikoja. Elämä on muuttumassa poseeraamiseksi. On tärkeämpää näyttää joltain kuin olla jotain. Kiireiset bisnesihmiset palkkaavat ihmisiä lenkkeilemään puolestaan (HS 27.8.).

Ymmärsitte oikein. Sosiaalisen media alustalle kerätään kuntoilusuoritteita ja jollei itse ehdi tai viitsi hikoilla eli juosta lenkkiä niin aina voi palkata köyhän kansalaisen tekemään sen puolestaan.

Niinpä Indonesiassa on jo ammattilaisia, jotka juoksevat lenkkejä muille rahaa vastaan. Suoritteet siis kirjautuvat maksajan tilille. Bisnesihminen näyttää voittajalta ainakin applikaatiossaan. Vain sillä on väliä.

Ilmiö on toki tuttu jo entuudestaan. Jos on kuvetta mistä kaivaa, on voinut palkata jonkun osaavan ja ehtiväisen pelaamaan läpi hankalan videopelin. Maksaja saa kunnian. Koteihin tuunataan Instagram-nurkkauksia videotaustaksi. Miljöön täytyy näyttää hyvältä, vaikkei elämä oikeasti täydellistä olisikaan.

Vanhan liiton äijälle uusi uljas maailma näyttäytyy kummallisena. Pitäisikö motivoitua kuvaamaan ravintola-annokset somea varten tai lataamaan lomatunnelmat TikTokiin? Juu ei. Omassa elämässä ei ole mitään salaista mutta siinä on paljon yksityistä. Yksityinen ei ole tarkoitettu jaettavaksi kuin vain valittujen kanssa. Ei kaikkien kanssa.

Suomalaiset on nimetty jo monta kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi kansaksi, vaikka emme ole koskaan näyttäneet siltä. Onko käynnissä muutos? Alamme ehkä näyttää onnelliselta mutta emme taida enää olla sitä. Emme ainakaan, jos mielenterveysmittareita uskoo. Niissä viisari on heilahtanut pahasti punaiselle. Näytelty elämä ei ole todellista elämää.

Toinen puolia asiaa on, että moni kaipaa yhteyttä toisiin ihmisiin ja löytää sellaisen somesta.

Näin asiat ovat toki aina menneet – siis muuttuneet huonommaksi väistyvien sukupolvien mielestä. O tempora, o mores – voi aikoja, voi tapoja. Niin on aina ihmetelty. Nuoriso on sukupolvi sukupolven jälkeen ollut vanhojen jäärien mielestä entistä huonompaa. Eikä sitten kuitenkaan ole ollut. Toisenlaista tosin aina.

Uusi aika vaatii uudenlaisia ihmisiä.

Lasse Virtanen