Sopimuspalokuntien hälytysosastoihin kuuluu noin 15 000 jäsentä, jotka osallistuvat lähes puoleen kaikista hälytystehtävistä Suomessa. Vapaaehtoisten palokuntien toiminnan lasketaan hyödyttävän yhteiskuntaa vuosittain 1,25 miljardilla eurolla. Sopimuspalokuntaviikon tavoitteena on tuoda esille palokuntien merkitystä suomalaisten turvallisuudelle ja saada uusia jäseniä mukaan palokuntiin.

– Sopimuspalokuntalaiset vastaavat arvion mukaan vuosittain 360 ihmishengen pelastamisesta. On uskomatonta, että meillä on ihmisiä, jotka ovat valmiita lähtemään hälytystehtävälle vaikka keskellä yötä ja aamulla sitten omiin töihin, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kehittämispäällikkö Niko Ara kertoo tiedotteessa.

Pelastustoimintaan osallistuvista neljä viidestä on Suomessa sopimuspelastajia. Sopimuspalokunnat osallistuvat pelastustehtäviin sekä yhdessä pelastuslaitosten kanssa että itsenäisesti. Sopimuspalokuntia on lähes koko Suomessa – niin pieniltä paikkakunnilla kuin suurista kaupungeissa.

Tällä viikolla vietettävä valtakunnallinen Sopimuspalokuntaviikko muistuttaa, että vapaaehtoiset palokunnat ovat välttämättömiä suomalaiselle pelastustoimelle. Lisää palokuntalaisia kuitenkin tarvitaan, jotta koko maan pelastuspalvelut voidaan turvata.

Palokuntalaiset vaikuttavat vajaan 300 000 kotitalouden turvallisuusosaamiseen vuosittain ja auttavat ehkäisemään kymmeniä asuntopaloja ja palovaaroja. Turvallisuusosaamista palokuntalaiset jakavat koulutuksissa, palokuntien tapahtumissa sekä omalle tuttavapiirilleen. Tieto selviää tänä vuonna julkaistusta SROI-arvioinnista, jonka toteutti SPEK yhdessä Sosped Keskuksen kanssa.

– Yksi SROI-arvioinnin merkittävistä löydöksistä on palokuntalaisten arjen itsenäinen turvallisuustyö. Palokuntalaiset lisäävät ihmisten tietoa turvallisuusasioista esimerkiksi kohdatessaan ihmisiä kylätapahtumissa tai muistuttaessaan sukulaisia paloturvallisuudesta, Ara sanoo.

Viime talvena toteutetun IRO Researchin Tuhat suomalaista -kyselyn mukaan 46 prosenttia suomalaisista tuntee jonkun, joka on tai on ollut mukana vapaaehtoisessa palokuntatoiminnassa. Näistä yli 2,5 miljoonasta palokuntalaisten tuttavapiiriin kuuluvasta monet ovat saaneet palokuntalaiselta arjen turvallisuustietoa.

Suomalaisten palokuntien yhteiskunnallista hyötyä on arvioitu euromääräisesti ensimmäistä kertaa.

– Yksi vapaaehtoinen palokunta maksaa vuodessa keskimäärin 146 000 euroa, mutta yhteiskunta hyötyy siitä 1,7 miljoonaan euron arvosta, Ara kertoo.

Yhteiskunnallinen arvo koostuu sopimuspalokuntien pelastustoiminnasta, palokuntien harrastustoiminnasta sekä palokuntalaisten omassa arjessa tekemästä turvallisuustyöstä.

Arviointi suoritettiin SROI-menetelmällä, jossa vertaillaan taloudellisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia ja hyötyjä.

Selvitys kattaa vapaaehtoisen ja sivutoimisen palokuntatoiminnan, ei pelastuslaitoksia. Molempien merkitys suomalaisten turvallisuudelle on olennainen, ja pelastusala tarvitsee sekä päätoimisena työnään että sivutoimisesti ja vapaaehtoispohjalta toimivia pelastajia.

Sopimuspalokuntaviikon tavoitteena on rekrytoida palokuntiin uusia jäseniä. Nuoret aikuiset ovat palokunnille tavoiteltava kohderyhmä, sillä palokuntayhteisöt ikääntyvät neljä kertaa nopeammin kuin väestö. IRO Researchin kyselyn mukaan jopa kolmannes suomalaisista voisi kuvitella harrastavansa palokuntaa, ja 18–24-vuotiaista yli puolet.

– Tulokset kertovat, että meillä on ainakin teoriassa mahdollisuus saada palokuntiin lisää väkeä ja sillä tavalla vahvistaa suomalaisten turvallisuutta ja avunsaantia. Mukaan lähteminen ei vaadi aiempaa kokemusta, sillä palokunnalta saa koulutuksen ja varusteet, Ara kannustaa.

Vapaaehtoinen palokunta eli VPK on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys. Kun VPK tekee sopimuksen pelastusviranomaisen kanssa, siitä tulee sopimuspalokunta, joka hälytetään pelastustehtäviin tarvittaessa.

Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa. Sopimuspalokunnat ovat mukana noin 50 000 hälytystehtävässä vuosittain. Palokuntalaisia on Suomessa noin 41 000. Heistä noin 15 000 on hälytyskelpoisia sopimuspelastajia, jotka osallistuvat hälytystehtäviin viranomaisten kanssa.

Palokunnilla on sopimustehtävien lisäksi laajaa harrastustoimintaa: nuorisotoiminta, tuki- ja naistoiminta, turvallisuuskoulutukset, turvallisuusviestintä, tanssilavojen ja seurantalojen ylläpitäminen, tapahtumat kuntalaisille sekä yleisötilaisuuksien turvallisuus.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)