Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuun keskilämpötila vaihteli maan pohjoisosassa suurella osalla havaintoasemista 14 ja 16,5 asteen välillä ja muualla maassa 15,5 ja 18,5 asteen välillä. Lapissa lähes kaikilla havaintoasemilla on ollut poikkeuksellisen lämmintä. Keski- ja Pohjois-Lapissa suurella osalla havaintoasemista päättynyt kuukausi oli aseman havaintohistorian lämpimin elokuu. Utsjoen Kevolla poikkeama aseman elokuun keskilämpötilaan oli suurin, 4,5 astetta. Useilla pohjoisen havaintoasemilla, joilla elokuu ei ollut kaikkien aikojen lämpimin, se tuli tilastoissa toisella sijalle. Maan etelä- ja keskiosissa elokuu oli tavanomaista lämpimämpi, paikoin jopa harvinaisen lämmin.

Hellepäiviä oli maan etelä- ja länsiosassa 1–3 tavanomaista vähemmän. Lapissa hellepäivien määrä oli tavanomainen, tai niitä oli 1–2 tavanomaista enemmän. Poikkeuksena tästä oli Utsjoen Kevo, jossa on elokuussa keskimäärin yksi hellepäivä, mutta tänä vuonna niitä mitattiin kahdeksan. Luku on Kevon elokuun uusi hellepäiväennätys. Koko maassa hellepäiviä oli elokuussa 13, mikä on neljä päivää keskivertoa enemmän.

Kuukauden ylin lämpötila, 28,4 astetta, mitattiin Utsjoen Kevolla elokuun 7. päivänä. Alin lämpötila -0,6 astetta mitattiin Sallan Naruskan asemalla myös kuun 7. päivänä. Kyseinen kuukauden alin lämpötila on korkein elokuun alin lämpötila vuodesta 1959 eteenpäin olevissa digitoiduissa vuorokausitilastoissa.

Sademäärä oli maan länsiosassa monin paikoin keskimääräistä korkeampi, paikoin on ollut jopa harvinaisen sateista. Idässä ja pohjoisessa satoi vähemmän, usealla asemalla kuukauden sademäärä oli harvinaisen pieni. Eniten vettä satoi alustavien tietojen mukaan Kokemäen Tulkkilan havaintoasemalla, 172,1 millimetriä. Vähiten satoi Ilomantsin Mekrijärvellä, 31 millimetriä. Suurin tilastoitava vuorokausisade oli Kokemäen Rausenkulman havaintoasemalla elokuun 10. päivänä tullut 70,6 millimetriä.

Ukkosia oli elokuussa keskimääräistä vähemmän. Maasalamoita paikannettiin Suomessa noin 20 600, joka on noin 3 700 vähemmän kuin keskimäärin elokuussa.

Auringonpaistetuntien määrä oli maan eteläosassa tavanomainen. Lapissa Tähtelän havaintoasemalla auringonpaistetunteja oli harvinaisen paljon, ja Utsjoen Kevolla mitattiin auringonpaistetunteja eniten elokuussa havaintohistorian aikana, 256,4 tuntia.

Koko kesän eli kesä- heinä- ja elokuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosissa 1–2 astetta tavanomaista korkeampi. Etelä- ja länsiosissa tämä merkitsi tavanomaista lämpimämpää kesää, idässä monilla asemilla oli harvinaisen lämmintä. Maan pohjoisosassa kesä oli poikkeuksellisen lämmin ja valtaosalla mittausasemista rikottiin asemakohtaisia kesän lämpötilaennätyksiä. Poikkeamat keskilämpötiloihin olivat laajalti 2 ja 3,5 asteen välillä.

Sodankylän Tähtelässä kesän keskilämpötila oli 15,9 astetta, joka ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 1937 lähes puolella asteella. Ilmastonmuutos teki kesästä noin 1,8 astetta lämpimämmän kuin mitä se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Todennäköisyys näin lämpimälle kesälle on nykyilmastossa noin 70-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi. Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään.

Kesän ylin lämpötila, 31,4 astetta, mitattiin Heinolan Asemantauksessa ja Kuopion Savilahdessa 28. päivä kesäkuuta. Alin lämpötila, -0,7 astetta, mitattiin Ylivieskan lentokentällä 5. päivä kesäkuuta.

Hellettä oli touko–elokuussa jossain päin Suomea 63 päivänä, kun pitkän ajan keskiarvo on 36 hellepäivää. Touko–elokuu välillä tämä on suurin mitattujen hellepäivien määrä Suomessa, joskin yhtä monta hellepäivää touko-elokuussa oli myös vuonna 2018. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä touko–elokuussa oli Lappeenrannan Konnunsuon havaintoasemalla, 36 päivää. Utsjoen Kevolla hellepäiviä oli 25, mikä on uusi havaintoaseman ennätys.

Kesä oli sateinen maan länsiosasta Etelä-Lappiin. Tällä alueella muutamilla havaintoasemilla satoi harvinaisen paljon, lounaassa jopa poikkeuksellisen paljon. Maan etelä- ja itäosissa sekä Itä-Lapissa kesän sademäärät ovat olleet tavanomaista pienempiä. Eniten kesällä satoi alustavien tietojen mukaan Kokemäen Tulkkilassa, 388,1 millimetriä. Vähiten kesällä satoi Hangon Russarön asemalla, 112,8 millimetriä.

Ukkoskesä on ollut salamoiden määrässä melko tyypillinen, mutta ei niiden jakautumisessa eri kuukausille. Maasalamoita paikannettiin elokuun loppuun mennessä noin 137 000. Ilmastollisen vertailukauden keskiarvo on noin 113 000. Touko-kesäkuun vaihteen salamarikkaat päivät nostivat molempien kuukausien tilastot tavanomaista suuremmiksi, heinäkuussa ja elokuussa salamamäärät ovat jääneet kuukausikeskiarvojen alle.

Auringonpaistetta oli monin paikoin hieman tavanomaista enemmän.

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)