Turun yliopiston rehtori Marjo Kaartinen avasi lukuvuoden avajaisissa muun muassa yliopiston tehtävää sekä avoimuuden, rohkeuden ja intohimon merkitystä monitieteisessä yliopistoyhteisössä.

– Tieto, tietäminen, ymmärtäminen. Tietoon perustuva taito. Ajattelu, ideointi, ajatuksista ja ideoista väittely. Uusien ajatusten synnyttäminen entisten päälle. Ja näiden opettaminen vuoropuhelulla, näyttämällä ja debatoimalla – ajattelemalla. Nämä ovat edelleen yliopiston ydin ja perimmäinen merkitys, rehtori Kaartinen sanoi puheensa aluksi.

Hän jatkoi kertomalla Turun yliopiston uudistaneen vastikään strategiansa.

– Visiomme mukaan rakennamme tutkimuksella ja koulutuksella rohkeasti kestävää tulevaisuutta ja hyvinvointia. Uskomme visioomme lujasti. Me parannamme tätä maailmaamme etsimällä, tutkimalla, kehittämällä, pohtimalla ja opettamalla. Tehtävämme on rakentaa tulevaisuutta aktiivisesti ja parhaamme mukaan ennakoivasti.

Kaartinen nosti esiin Turun yliopiston lokaalin ja samaan aikaan globaalin roolin.

– Parannamme maailmaa globaalista lokaaliin ja toisin päin: lokaalista globaaliin. Meille paikallisuus on ylpeyden aihe, toimimme sitten Turussa tai vaikkapa Utsjoella. Globaalit ongelmat, kuten ilmastokriisi, ovat mitä suurimmassa määrin paikallisia ongelmia. Ja koska globaalit haasteet tuskin meitä kuin ihmeen kaupalla jättävät, yliopistona meidän on oltava valmiita kaikkeen – ja tietämisen turvin sitä voimme ollakin. Pystymme tarjoamaan aitoa kykyä laittaa asiat konteksteihin, loksauttaa niiden eri puolet kohdilleen, selittää niitä, niiden historiallisia taustoja ja kehityskulkuja ja sitten luoda ongelmille ratkaisuja.

Korkealaatuisuuden rehtori Kaartinen huomautti olevan yliopiston strategian johtotähti. Korkean laadun hän taas muistutti edellyttävän sitä, että asiat voidaan tehdä hyvin.

– Hyvin tekeminen puolestaan on avain hyvinvointiin yliopistoyhteisössä, jonka tekemisen ydin on se, että tutkimme asioita usein juuri siksi, että ne ovat vaikeita, monimutkaisia ja viheliäisiä. On myös tärkeää, että se, minkä teemme, teemme juuri sillä intohimolla, joka on aina ollut meidän tietämisen perässä säntäilevien jaettu ominaispiirre.

Strategiassa nousevan rohkeuden Kaartinen muistutti tarkoittavan myös yliopiston rohkeutta kulkea omaa polkuaan.

– Meillä tämä tarkoittaa paitsi moninaisuuttamme ja sen kunnioittamista, myös keskinäistä toistemme kunnioittamista tässä monitieteisessä yhteisössämme.

Kaartinen totesi, että Turun yliopisto on tieteellisesti hienosti menestyvä yliopisto, jonka näkymät ovat ministeriön asettamien rahoitusindikaattoreiden mukaan tällä hetkellä oikein hyvät.

– Tutkintoja tulee mainiosti, hakijamäärät ovat positiivisia. Briljantit tutkijamme ovat saaneet hienoja kansainvälisiä ja kotimaisia rahoituksia, ja lisää on tulossa.

Lopuksi hän muistutti sivistyksen ja tietämisen olevan etuoikeus.

– Vaikka tietäminen on tänä päivänä meidän yhteiskunnassamme tarjolla kaikille halukkaille, tietämisen arvo ei liudennu tietämisen määrän kasvusta vaan onneksi käy aivan päinvastoin. Pitäkäämme siis lujasti kiinni siitä, että meillä on mahdollisuus kouluttautumiseen, tutkimiseen, tieteeseen ja sivistyksen edistämiseen. Vain näillä eväillä Suomi menestyy, näillä me menestymme.

Avajaisjuhlassa kuultiin Turun yliopiston ylioppilaskunnan tervehdys, jonka piti TYY:n hallituksen puheenjohtaja Katie Astin sekä henkilöstöjärjestöjen tervehdys, jonka piti Professoriliiton Turun yliopiston osaston johtokunnan puheenjohtaja Eila Lindfors. Juhlassa esiintyi kokoonpano Festivo-jouset & Timo Mansikka-Aho.

Lukuvuoden avajaispäivänä 3. syyskuuta jaettiin vuoden opettajan, vuoden ohjaajan ja vuoden kieliteon palkinnot sekä vuoden sidosryhmätyöpalkinto, Turun Suomalaisen Yliopistoseuran väitöskirjapalkinnot sekä Turun yliopiston muistomitalit.

Vuoden opettajaksi valittiin yliopistonlehtori Teemu Hynninen fysiikan ja tähtitieteen laitokselta ja vuoden ohjaajaksi Anu Ikonen-Kullberg Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä. Vuoden kielitekona palkittiin KieliVertailu-työväline. Vuoden sidosryhmätyöpalkinnon sai Vau, mikä vaikutus! -podcast ja sen tekijätiimi kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela.

Yliopistoseura jakoi väitöskirjapalkinnot viime lukuvuoden aikana valmistuneille väitöskirjoille, joiden taso on poikkeuksellisen korkea. Väitöskirjapalkinnon saivat FT Aleksi Isomursu (teknillinen tiedekunta, biokemia) väitöskirjastaan Biomechanics of cancer cell motility, DSc Anushree Luukela-Tandon (Turun kauppakorkeakoulu) väitöskirjastaan Fear of missing out on social media: implications for private and professional lives, FT Juuso Laitila (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, kemia) väitöskirjastaan Determination of proanthocyanidin–anthocyanin adducts in red wine and red wine inspired hemisynthesis of procyanidin analogs, VTT Lauri Mäkinen (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta,sosiaalipolitiikka) väitöskirjastaan What is Needed at the Acceptable Minimum? Studies on the operationalization of the concept of poverty? ja OTT Johanna Vanto (oikeustieteellinen tiedekunta, oikeustiede) väitöskirjastaan Wiggle Room: Discretionary Power and Vulnerability in Asylum Procedure.

Muistomitalin saivat Pentti Huovinen (bakteerioppi), Ilkka Julkunen (virusoppi), Kalevi Kokko (materiaalifysiikka), Anne Kumpula (ympäristöoikeus), Matti Laato (urologia), Yrjö Lagerspetz (käytännöllinen filosofia), Raili Lahtinen (pohjoismaiset kielet), Juha Peltonen (anatomia), Tuula Putus (työterveyshuolto), Päivi Rautava (kansanterveystiede), Leena Salminen (hoitotiede, erityisalueena terveyspedagogiikka), Sakari Suominen (terveydenhuolto ja käyttäytymislääketiede) ja Olli Tenovuo (neurotraumatologia).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)