Pääkirjoitus: Kaupungit kasvavat keskustoissa
Turun kaupunkiseutu kasvaa mutta minne? Uusia asukkaita tulee mutta mihin rakennetaan tulijoiden tarvitsemat uudet asunnot? Ne rakennetaan keskustoihin ja niiden läheisyyteen.
Turku kasvaa erityisesti keskustan liepeillä niin sanotun ruostebanaanin alueella. Se on entistä pienteollisuusaluetta radan varrella satamasta Itäharjulle. Se kattaa Linnakaupungin, ratapihan ja matkakeskuksen seudun, tiedepuiston ja Kupittaan kärjen sekä Skanssin.
Voimassa olevissa asemakaavoissa on asuinrakentamista 1,2 miljoonaa kerrosneliömetriä eli noin 24 000 asukkaalle, vireillä olevissa asemakaavoissa 1,1 miljoonaa kerrosneliömetriä eli noin 22 000 asukkaalle, ohjelmoiduissa asemakaavoissa 800 000 kerrosneliömetriä eli noin 16 000 asukkaalle ja alustavissa suunnitelmissa 460 000 kerrosneliömetriä eli noin 9 200 asukkaalle eli yhteensä 71 200 asukkaalle. Kaari ulottuu peräti 2070-luvulle.
Aninkaisten alueelle muuttaisi suunnitelmien mukaan 12 000 asukasta, tiedepuistoon 16 000 asukasta ja merikaupunkiin satamasta Pansioon 30 000 asukasta. Pulaa on vain pientalotonteista.
Kaarina uudistaa jo keskustaansa ja toriaan kaupunkimaisemmaksi. Rakentamista on luvassa 2 000–3 000 asukkaalle.
Raision keskusta kokee muodonmuutoksen, kun E18-tie painuu aikanaan tunneliin. Keskustavisiossa hahmotellaan miltä kehätien kansi näyttäisi. Uusia asukkaita tulee 4 000. Arkkitehtuurikilpailu on käynnistymässä.
Naantali kasvu kytkeytyy junaradan kehittämiseen. Rata pitäisi sähköistää. Satamasta lähtee rahtia, henkilöliikenne veisi sekä lähelle että Helsinkiin asti. Keskusta saa uusia asukkaita ja kerrostaloja.
Lieto on hankkinut maata kymppitien varrelta. Rakentamista on suunnitteilla keskustaan 3 000–5 000 asukkaalle. Lieto alkaa myös näyttää kaupungilta. Ruskokin on laajentamassa keskustansa asemakaavaa.
Keskustojen lisäksi on toki myös muita kasvualueita. Yhteistä on, että keskustat kasvavat. Muodonmuutos on melkoinen koko kaupunkiseudulla.
Lasse Virtanen


















