Suomalaiset toivovat ulkopolitiikalta aiempaa vahvempaa painotusta yhteistyöhön Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Samalla ihmisoikeuksiin, ympäristökysymyksiin ja kehitysyhteistyöhön liittyvät painotustoiveet ovat pitkällä aikavälillä heikentyneet, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Kaksi kolmesta (67 %) suomalaisesta on sitä mieltä, että yhteistyön Pohjoismaiden kanssa tulisi painottua Suomen ulkopolitiikassa nykyistä enemmän. Neljäsosa (26 %) pitäisi painotuksen nykyisellään.

Myös yhteistyön tiivistäminen Baltian maiden kanssa saa vahvaa tukea: enemmistö (54 %) toivoo sille nykyistä enemmän painotusta, kun taas kolmasosa (34 %) on tyytyväinen nykytilanteeseen.

Toiveet yhteistyön syventämisestä lähialueiden liittolaismaiden kanssa ovat lisääntyneet Suomen Nato-jäsenyyden ja sitä edeltäneen Venäjän hyökkäyssodan laajenemisen myötä.

– Suomalaisten ulkopoliittisissa painotuksissa näkyy selvä muutos kohti lähialueiden turvallisuuden ja yhteistyön korostamista. Turvaa haetaan nyt aiempaa enemmän maista, jotka ovat Suomelle sekä maantieteellisesti että poliittisesti läheisiä, toteaa analyysin kirjoittaja, EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.

Lähialueiden lisäksi suomalaiset painottavat ruokaturvan ja huoltovarmuuden vahvistamista. Tätä mieltä on 62 prosenttia vastaajista. Enemmistö (53 %) katsoo myös, että Suomen kansallisten etujen turvaamisen tulisi painottua nykyistä enemmän harjoitetussa ulkopolitiikassa.

Itämeren ympäristöongelmien ratkaisemista painottaisi nykyistä enemmän 47 prosenttia, ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumista 35 prosenttia ja ihmisoikeuksien puolustamista kaikkialla maailmassa 31 prosenttia vastaajista.

– Kovan turvallisuuden kysymykset ovat nousseet suomalaisten ulkopoliittisissa painotuksissa pehmeiden teemojen edelle. Maailmanpoliittisen tilanteen kiristyminen näkyy siinä, että ulkopolitiikalta odotetaan ennen muuta turvallisuutta, vakautta ja kansallisten etujen puolustamista, sanoo Metelinen.

Suomalaisten näkemyksiä leimaa myös varovaisuus suhteessa suurvaltoihin. Suhteita Yhdysvaltoihin painottaisi nykyistä enemmän 18 prosenttia ja selvä enemmistö (58 %) pitäisi niiden painotuksen ennallaan. Venäjän kohdalla linja on selvä: 40 prosenttia katsoo, että suhteita Venäjään pitäisi painottaa nykyistäkin vähemmän. Sotilaalliseen liittoutumattomuuteen palaamista painottaisi nykyistä enemmän vain yhdeksän prosenttia suomalaisista.

Tulokset perustuvat 2 038 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 7.–20. lokakuuta. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)