Teiden huono kunto lisää rengasvaurioiden riskiä
Kyselyn mukaan jopa yli kymmenesosa suomalaisista on joutunut ongelmiin renkaiden kiinnityspulttien löystymisen takia. Renkaiden kausivaihdon yhteydessä kannattaa aina tarkistaa renkaiden kunto ja lisäksi muistaa jälkikiristys, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri. Erityisen vaarallisena hän pitää sitä, että entistä useampi autoilija kertoo lykänneensä uusien renkaiden hankintaa säästösyistä.
Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista (65 %) on kokenut rengasvaurion joko auton kuljettajana tai matkustajana, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
Yleisin tilanne on renkaan puhkeaminen tai muu vaurioituminen terävään esineeseen ajettaessa (29 %). Vajaalla viidesosalla (18 %) rengas on puhjennut tai muuten vaurioitunut kuoppaan tai muuhun tien vaurioon ajaessa. Maaseutumaisissa kunnissa kokemukset ovat tätäkin yleisempiä: terävän esineen takia rengasvaurion oli kokenut 45 prosenttia ja kuopan tai muun tien vaurion takia 27 prosenttia. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.
Vahinkotiedoista näkyy, että rengasrikon aiheuttamat matkan keskeytymiset ovat lisääntyneet. Myös LähiTapiolan Hätäpalveluun on otettu vuosittain yhteyttä rengasrikon takia hieman aiempaa useammin. Suomen teiden kunnon heikentyminen lisää rengasvaurioiden riskiä, sanoo liiketoiminnan ohjauksesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri.
– Tiestön rapautuminen on liikenneturvallisuuden kannalta vaarallinen kehityssuunta, joka pitäisi saada käännettyä. Kuoppaisilla tai muuten vaurioituneilla teillä rengasvahingolta voi välttyä parhaiten laskemalla nopeutta. Sama pätee tietyömaiden läheisyydessä, sillä työmailla käytettävä sepeli ja murske ovat yksi yleisimmistä pistovahinkojen aiheuttajista. Kun tilannenopeus on matalampi, myös päällystevaurioon tai terävään kiveen osumisen voima on pienempi.
Traficomin mukaan huonokuntoisten maanteiden päällysteiden määrä on noin kaksinkertaistunut Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Rengasvahingoille altistaa myös se, että nykyautot ovat verrattain painavia, ja renkaat ovat muuttuneet aiempaa leveämmiksi ja matalaprofiilisemmiksi. Tämä pätee erityisesti sähköautoihin, Alaviiri sanoo.
– Sähköauton akusto lisää auton painoa, mikä taas lisää renkaiden kulutusta. Kun rengas on lisäksi matala suhteessa sen leveyteen, törmäys kuoppaan voi pahimmassa tapauksessa paitsi rikkoa kumin myös taivuttaa vannetta tai vaurioittaa jousia tai muita tukirakenteita. Kannattaa pitää mukana paikkasarjaa, jolla voi saada renkaan vahinkotilanteessa väliaikaisesti paikattua ja pääsee ajamaan lähimmälle huoltamolle.
Tarkista renkaiden kunto kausivaihdon yhteydessä
Kyselyn mukaan jopa reilu kymmenesosa (11 %) suomalaisista on kokenut tilanteen, jossa renkaan kiinnityspultit ovat löystyneet tai rengas on irronnut ajon aikana. Alaviiri korostaa, että renkaiden jälkikiristys noin sadan kilometrin ajon jälkeen on aidosti tärkeää tehdä, kun kohta taas vaihdetaan kesärenkaita alle.
– Toinen asia, joka kannattaa ottaa osaksi renkaiden kausivaihtoa, on renkaiden iän ja kunnon tarkistaminen, jotta se tulee tehtyä vähintään kahdesti vuodessa. Kuluessaan ja vanhetessaan renkaiden pito heikkenee, ja jos huono pito käy ilmi vasta esimerkiksi yllättävässä jarrutus- tai vesiliirtotilanteessa, silloin on liian myöhäistä.
Alaviiri pitää erityisen vaarallisena sitä, että saman kyselyn mukaan entistä useampi autoilija on säästänyt lykkäämällä uusien renkaiden hankintaa. Vajaa kolmannes (30 %) autoilijoista on joutunut säästämään autoilun kustannuksista aiempaa enemmän viimeisen kahden vuoden aikana, ja säästämään joutuneista peräti 35 prosenttia kertoo lykänneensä uusien renkaiden ostoa. Vuonna 2024 vastaava osuus oli 26 prosenttia.
– Osuus on hälyttävän suuri. Renkaat ovat merkittävä turvallisuustekijä, ja onnettomuustutkinnassa on havaittu, että yleisin rengasriski on nimenomaan kuluneet renkaat. Renkaista säästäminen on uhkapeliä, joka voi johtaa säästöjä suurempiin korjauskustannuksiin ja pahimmillaan henkilövahinkoihin.
Seuraa kalenteria ja keliä. Talvirenkaita tulee Suomessa lain mukaan käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää. Jos esimerkiksi lumipyry yllättää renkaidenvaihdon jälkeen, älä lähde liikenteeseen kesärenkailla.
Tarkista urasyvyydet. Kesärenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden pitää lain mukaan olla vähintään 1,6 millimetriä, mutta turvallisuussyistä urasyvyydeksi suositellaan ainakin 4,0 millimetriä. Urat parantavat pitoa ja estävät liirtoa sateisella tiellä.
Valmistaudu hyvin, jos vaihdat renkaat itse. Varaa hyvät työkalut, tasainen paikka ja riittävästi aikaa renkaiden vaihtoon. Katso myös etukäteen ohjekirjasta, miten esimerkiksi tunkin kanssa tulee toimia. Virheellinen nosto voi aiheuttaa auton helman rikkoutumisen ja pahimmillaan johtaa henkilövahinkoon.
Kiristä pultit. Renkaan pulttien kiristys on hyvä tehdä monivaiheisesti: Ensin alustavasti, kun rengas on asetettu ilmassa paikoilleen, ja uudemman kerran, kun auto on laskettu takaisin maahan. Muista myös jälkikiristys, kun autolla on ajettu muutama kerta tai noin sata kilometriä.
Kyselyyn vastasi 1 024 henkilöä 20.–27. helmikuuta. Autoilusta säästämistä koskevaan kysymykseen vastasivat ne 844, joilla oli auto käytettävissään. Kyselyyn vastanneet edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)













