Hannes-myrskyn aiheuttamien metsätuhojen määrä on varmentunut viime kuukausina. Myrskytuhojen pinta-ala on kasvanut jo noin 50 000 hehtaariin. Myrskyssä kaatui puuta vähintään noin 3,2 miljoonaa kuutiometriä.

Hannes-myrsky aiheutti metsätuhoja eniten Länsi-Suomessa loppuvuodesta. Pohjanmaalla tuhot näyttäisivät jääneen aiempia arvioita pienemmiksi. Pohjois-Pohjanmaalla metsätuhot ovat vastaavasti aiemmin arvioitua suuremmat. Myös Pirkanmaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Hämeessä Hannes-myrsky kaatoi puustoa aiemmin arvioitua enemmän.

Suomen metsäkeskukseen saapui erityisesti tammikuussa runsaasti metsänkäyttöilmoituksia Hannes-myrskyn kaatamien puiden korjuusta. Ilmoituksia on tullut tasaisesti myös helmi- ja maaliskuussa ja todennäköisesti niitä tulee edelleen lisää kevään ja alkukesän aikana.

Hannes-myrskyssä vahingoittuneen puuston arvo on vähintään noin 130–160 miljoonaa euroa riippuen muun muassa alueellisista puumarkkinoista ja puutavaralajijakaumasta. Metsänomistajille aiheutuvien kokonaistappioiden arvioidaan olevan vähintään 20–40 miljoonaa euroa.

– Metsänomistajille koituvat tappiot vaihtelevat paljon tilakohtaisesti. Tappioihin vaikuttavat muun muassa tuhon laajuus, tuhoalueen puuston rakenne, metsään jäävään puuston kokonaismäärä, korjatuista tuhopuista saatava myyntihinta mutta myös mahdolliset metsävakuutuskorvaukset, sanoo valmiuspäällikkö Eija Vallius Suomen metsäkeskuksesta tiedotteessa.

Alkuvuoden pakkaset ja hyvät korjuuolosuhteet edesauttoivat myrskytuhopuiden korjuuta. Tästä huolimatta kaikista tuhopuista on karkean arvion mukaan korjattu vasta enintään noin kolmannes. Korjuiden etenemistä on hidastanut erityisesti se, että suurin osa tuhoista esiintyy hajanaisesti maakuntien eri osissa, ja tuhoista yli 70 prosenttia on kasvatusmetsissä.

– Talvi ja hyvät korjuukelit päättyivät oletettua aiemmin. Metsäyhtiöillä on ollut myrskytuhopuiden lisäksi vanhoja talvileimikoita korjattavana ja osalla toimijoista rajallisesti korjuuresursseja. Myös heikentynyt puumarkkinatilanne on voinut alueellisesti hidastaa korjuuta, Vallius arvioi.

Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla Hannes-myrskyn tuhopuista on karkean arvion mukaan korjattu vasta noin 20 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla korjuut ovat edenneet parhaiten. Siellä on korjattu arviolta yli puolet myrskyn kaatamista puista.

Myrskytuhopuiden korjuuseen vaikuttavat jatkossa paljon kevään sääolosuhteet ja kelirikon pituus.

Metsiin jäävät myrskyssä vahingoittuneet puut lisäävät hyönteistuhojen riskiä. Mitä enemmän tuhopuuta jää metsään korjaamatta ja varastopinoihin tienvarsiin, sitä suurempi riski on hyönteistuhojen leviämiselle. Kuusivaltaisissa metsissä tuhoja aiheuttavat usein kirjanpainajat ja mäntymetsissä okakaarnakuoriaiset sekä nävertäjät.

– Tuhopuiden korjuisiin kohdistuu erityisiä paineita, koska kevät näyttää alkavan odotettua aiemmin kaikilla keskeisillä myrskytuhoalueilla. Tämä voi johtaa myös metsätuhohyönteisten parveilun aikaistumiseen, Vallius sanoo.

Metsätuholaki velvoittaa kuljettamaan vahingoittuneet puut pois metsästä tietyissä määräajoissa kesällä. Kuuset pitää poistaa kymmenen kuutiometriä hehtaarilla ja männyt 20 kuutiometriä hehtaarilla ylittävältä osalta. Lehtipuita velvoite ei koske. Yksittäisiä tuulen kaatamia puita ja pieniä puuryhmiä voi jättää metsään lahopuuksi ja lisäämään metsäluonnon monimuotoisuutta.

Kesäkorjuissa, jotka toteutetaan 1.6.–31.8., kuusipuutavara pitää kuljettaa pois Etelä- ja Keski-Suomessa pääsääntöisesti 30 vuorokauden kuluessa hakkuusta.

Talvella myrskyssä kaatunut mäntypuutavara tulee kuljettaa pois Pirkanmaalla, Keski-Suomen maakunnan eteläpuolella ja näitä eteläisemmillä alueilla viimeistään 1. heinäkuuta ja kuusipuutavara viimeistään 15. heinäkuuta.

Pohjois-Pohjanmaalla vastaavat takarajat ovat mäntypuutavaralla 15. heinäkuuta ja kuusipuutavaralla 15. elokuuta. Muissa Pohjanmaan alueen maakunnissa ja Keski-Suomen maakunnan pohjoispuolella mäntypuutavaran takaraja on 1. heinäkuuta. ja kuusipuutavaran 24. heinäkuuta. Hyönteistuhojen leviämisriskin takia puutavaran korjuu metsistä voi olla suositeltavaa jo ennen kyseisiä määräaikoja.

Metsälain erityisen tärkeiltä elinympäristöiltä ja muilta suojelualueilta ei pääsääntöisesti pitäisi korjata pois myrskyn kaatamia puita. Jos myrskytuhopuiden korjuuta tehdään metsätuholain velvoittamana, pitää toimenpiteet tehdä niin, että elinympäristön ominaispiirteet säilyvät ja havupuista poistetaan vain raja-arvot ylittävä osa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)