Uniapnean hoito ei tarkoita kaikille samaa hoitoa. CPAP-laitteen rinnalla käytössä on muun muassa uniapneakiskoja, asentohoitoa ja elintapahoitoa, ja osalle potilaista voidaan harkita kirurgista hoitoa. Tyksissä tehdään tutkimusta ja kehitetään hoitokäytäntöjä, joiden avulla uniapnean hoito on entistä kokonaisvaltaisempaa.

Ajankohtaisesta uniapnean tutkimuksesta ja hoidosta pääsee kuulemaan ja keskustelemaan Tyks tutkii ja hoitaa – Virkeämpi arki uniapnean hoidolla -yleisötilaisuudessa tiistaina 10. marraskuuta kello 18–19 Tyks T-sairaalan Johan Haartman-salissa. Tilaisuutta voi seurata myös suorana lähetyksenä internet-yhteyden kautta.

Uniapnea on yleinen sairaus, mutta sen hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Käypä hoito -suosituksen mukaan keskivaikean ja vaikean uniapneaoireyhtymän ensisijainen hoito on CPAP-laite. Hoitovaihtoehtoja ovat muun muassa uniapneakisko, asentohoito ja kirurginen hoito. Potilaan hoitoon voi kuulua myös painonhallinta ja elämäntapaohjaus.

Hoidon tarve näkyy myös Varsinais-Suomessa suurina potilasmäärinä. Uniapneaan liittyviä lähetteitä tulee Tyks Uni- ja hengityskeskukseen noin 3 000 vuodessa. Uniapneaa sairastavista henkilöistä noin 80 prosenttia sitoutuu CPAP-laitehoitoon. Varhan vastuualueella on yli 25 000 CPAP-laitteen käyttäjää.

– Uniapnean hoidossa on tärkeää löytää juuri kyseiselle potilaalle sopiva ratkaisu. CPAP-hoidon lisäksi käytössämme on muitakin vaihtoehtoja, ja tutkimuksen avulla pystymme koko ajan tarkentamaan sitä, millaisesta hoidosta kukin potilas hyötyy, kertoo Tyks Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja, ylilääkäri, professori Tarja Saaresranta tiedotteessa.

Tyksissä on käytössä tutkimusmenetelmä, jossa nukutetun potilaan hengitystä ja nielun ahtaumaa tutkitaan samalla, kun alaleuan asentoa muutetaan. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida aiempaa tarkemmin, ketkä uniapneaa sairastavat voisivat hyötyä leukojen asentoa korjaavasta kirurgisesta hoidosta.

Yksi uniapnean hoitovaihtoehdoista on yksilöllisesti valmistettava uniapneakisko. Uniapneakisko tuo alaleukaa eteenpäin ja avartaa näin nielun ilmatilaa. Kiskohoidon arvioon ohjataan esimerkiksi potilaita, joille CPAP-hoito ei ole sopinut.

Tyksissä yksilöllinen uniapneakisko valmistetaan noin 370 henkilölle vuodessa. Kiskohoidon soveltuvuus arvioidaan Tyksin suu- ja leukasairauksien vastaanotoilla.

– Uniapneakisko voi olla hyvä hoitovaihtoehto osalle potilaista. Hoidon soveltuvuus arvioidaan kuitenkin aina yksilöllisesti, sillä esimerkiksi hampaiston kunto ja suun rakenne vaikuttavat siihen, voidaanko kiskohoitoa käyttää, korostaa erikoistuva hammaslääkäri Juho-Matti Huhtala Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikalta.

Tyks on mukana myös uniapnean kiskohoidon valtakunnallisessa kehittämisessä.

Hyvästä uniapneahoidosta huolimatta unenlaatu ei välttämättä parane, jos henkilö kärsii samaan aikaan unettomuudesta. Tätä uniapnean ja unettomuuden samanaikaista esiintymistä kutsutaan COMISAksi.

Tyksissä on kehitetty näiden potilaiden tueksi hoitoa, jossa huomioidaan sekä unettomuus että CPAP-hoitoon totutteleminen. Lääkkeettömän unettomuuden hoidon unikoulun etäryhmät ovat käytössä koko hyvinvointialueella, ja niitä ohjaavat unihoitajat ja kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT-I) hyödyntävät unettomuusterapeutit.

– Jos CPAP-laitteen käyttäminen tuntuu vaikealta ja samaan aikaan kärsii unettomuudesta, tilannetta kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Unettomuuden hoitaminen voi tukea myös uniapnean hoidon onnistumista, täsmentää Tyks Uni- ja hengityskeskuksen koordinaattori, asiantuntijasairaanhoitaja Nina Vahlman-Sario.

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisötilaisuudessa kerrotaan myös, mistä uniapneaa sairastava löytää luotettavaa tietoa ja apua hoidon ongelmatilanteisiin. Tyksillä on esimerkiksi erilliset yhteydenottokanavat CPAP-laitteen käyttö- ja maskiongelmiin sekä uniapneakiskohoitoa koskeviin kysymyksiin (tyks.fi).

Yleisö voi lähettää uniapneaan ja sen hoitoon liittyviä kysymyksiä asiantuntijoille etukäteen Forms-lomakkeella. Myös Tyks T-sairaalassa paikalla oleva yleisö voi esittää kysymyksiä puheenvuorojen jälkeen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)