Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin panostaminen on ollut jo pidempään pinnalla. Nykyinen ärsyketulva on valtava ja voi vaikuttaa negatiivisesti jopa nukkumisen kaltaiseen perusasiaan. Psykologi Saara Hallama kehottaakin tarkastelemaan omaa suhtautumista ajatteluun ja lisäämään arkeen pieniä rauhoittumisen hetkiä.

– Elämä koostuu pääosin arjesta ja sen toimiminen jaksamista tukevalla tavalla on tärkeintä. Palaankin usein perusasioiden äärelle, eli pyhä kolminaisuus liikunta, hyvä ruoka ja uni ovat kaiken pohja, Hallama kertoo.

Hänen mukaansa rauhoittuminen trendaa nyt vahvasti.

– Informaatio- ja ärsyketulvassa ihmiset huomaavat, että jotain pitää tehdä.

Hallama itse suosii taukoja kesken työpäivän. Niiden laatu on tärkeää.

– Moni menee helposti vessaankin puhelin kädessä. Siitä ei ole hyötyä, sillä aivot eivät silloin lepää. Palautuminen lähtee miinukselta jolleivät aivot saa edes mikrotaukoja. Stressaantuneempana ihminen havaitsee enemmän negatiivisia asioita, ja kierre on valmis, Hallama avaa.

Hallama suositteleekin joko pieniä liikuntasuorituksia tai lyhyitä hiljaisia hetkiä. Hallama kertoo, että tauoilla on positiivinen vaikutus muun muassa kognitiiviseen kyvykkyyteen ja luovuuteen. Tauon jälkeinen selkeyden tunne on palkitseva.

– Aivoille riittää 30 sekunninkin tauko. Itse olen alkanut tekemään tauoilla punnerruksia, joilla kuona-aineet lähtevät liikkeelle aivoista. Kannattaa kokeilla myös sulkea silmät minuutin ajaksi ja vain rauhoittua vaikka keskittymällä siihen mitä kuulee, Hallama listaa.

Myös syvähengityksestä on hyötyä rauhoittumisen kannalta.

– Syvähengitys palleaan asti aktivoi kehon luonnollista jarrusysteemiä eli parasympaattista hermostoa, joka on aktiivisin nukkuessa. Se on väylä rauhoittumiseen myös hereillä ollessa, Hallama kertoo.

Vapaa-ajan aktiviteeteista positiivisia vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin haetaan nyt etenkin juoksemisesta.

– Se trendaa ja on toki hyvä harrastus, mutta kannattaa miettiä miksi lenkille lähtee. Siksikö, että on ikään kuin pakko, että saa ajatuksia pois pään sisältä vai siksi, että tietää sen tekevän hyvää ja sitä kautta ajatukset selkenevät, Hallama pohtii.

Itselleen saa ja pitääkin olla myös armollinen.

– Jos lenkki ei aina huvita, sen voi jättää väliin tai mieluiten korvata jollakin muulla liikunnalla. Kannattaa miettiä itselle sopivia lajeja, Hallama sanoo.

Liikunnan ohella Hallama suosittelee asiakkailleen hiljentymistä muun muassa kirjoittamisen ja maalaamisen parissa. Suorittamiseen taipuvaisille hänellä on oma vinkkinsä.

– Värittäessä kannattaa käyttää heikompaa kättä. Silloin tärkeintä on tekeminen, ei lopputulos, Hallama korostaa.

Pienet arkiset hetket ovat Hallaman mukaan olennaisia rauhoittumisen kannalta, samoin eri aistien aktivoiminen. Hallama itse on lisännyt arkeensa uuden rutiinin.

– Jauhan joka aamu kahvipavut isoisäni vanhalla kahvimyllyllä. Se pieni hetki on täynnä eri aistikokemuksia tuoksusta alkaen.

Hän kannustaa myös olemaan päivän ilman puhelinta.

– Ympäristökin vaikuttaa silloin erilaiselta, kun ärsykkeet eivät tule ruudulta.

Noora Lindberg