Veneluun murtuma ei aina näy röntgenissä – diagnoosiviiveet korostuvat rannemurtumien potilasvahingoissa
Potilasvakuutuskeskus on korvannut kymmenen vuoden aikana yhteensä 544 ranteen alueen murtumiin liittyvää potilasvahinkoa. Veneluun murtumiin liittyi 83 vahinkoa, ja 88 prosentissa niistä oli kyse diagnoosiviiveestä. Kaikissa ranteen alueen murtumiin liittyvissä vahingoissa korostuivat myös leikkaushoidon puutteet ja murtuman virheasentoon reagoimatta jättäminen.
Ranteen alueen murtumien osuus kaikista vuosina 2015–24 ratkaistuista korvattavista potilasvahingoista oli 2,4 prosenttia. Potilasvakuutuskeskuksen raportin mukaan noin kolmannes (32 %) vahingoista liittyi leikkaushoitoon: ongelmana oli leikkaustekniikka, tekemättä jäänyt leikkaus tai viivästynyt toimenpide.
Myös diagnoosiviiveet olivat taustalla lähes kolmanneksessa (29 %) korvatuista vahingoista. Diagnoosiviiveet johtuivat siitä, ettei potilasta ollut tutkittu tai kuvattu alkutilanteessa asianmukaisesti, tai murtuma ei näkynyt tai sitä ei huomattu röntgenkuvassa.
Noin neljännes (26 %) vahingoista aiheutui siitä, ettei ranteen huonoon asentoon puututtu, vaikka olisi pitänyt. Ranne olisi pitänyt asettaa paikalleen joko ilman leikkaushoitoa tai leikkauksessa.
Veneluun murtuma on yleisin ranneluiden murtuma, niitä hoidetaan Suomessa vuosittain noin 1 500. Veneluun murtumaan liittyviä korvattuja potilasvahinkoja oli kymmenen vuoden aikana yhteensä 83, joista 88 prosentissa oli kyse diagnoosiviiveestä. Diagnoosiviiveet jakautuivat kahteen kategoriaan: potilasta ei tutkittu tai kuvattu alkuvaiheessa tilanteen edellyttämällä tavalla, tai potilasta kuvattiin, mutta ei huomattu röntgenkuvassa olevaa murtumaa.
– On tiedossa, että noin joka kolmas veneluun murtuma ei näy röntgenkuvassa. Siksi hoitoyksikössä olisi syytä olla hoitoprotokolla niitä tilanteita varten, joissa esitietojen ja potilaan tutkimisen perusteella on syytä epäillä veneluun murtumaa, vaikka se ei näy röntgenkuvassa. Ainakin osa potilasvahingoista olisi voitu välttää, jos käsi olisi kuvattu tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella, ja potilas ohjattu 1–2 viikon päästä kontrolliin, kertoo raportin tehnyt Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi tiedotteessa.
Murtuman puutteellinen hoito voi aiheuttaa pitkäkestoisia haittoja potilaalle. Veneluun verenkierto on yleisesti ottaen huono, ja viivästynyt diagnoosi voi johtaa luutumattomuuteen ja myöhemmin esimerkiksi ennenaikaiseen nivelrikkoon.
Raportin aineisto koostuu vuosina 2015–24 Potilasvakuutuskeskuksessa ratkaistuista, korvatuista potilasvahingoista. Poimitut vahingot liittyvät ranteen alueen murtumiin. Aineistoon on otettu mukaan murtumat, jotka sijaitsevat ranteen alueella värttinä- tai kyynärluun päässä tai ranneluissa.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
















