Uutiset - Aamuset

Hannes-myrskyn aiheuttamia tuhoja.

Joillakin saaristoalueilla verkkoa tarkastettiin ja asentajia sekä tarvikkeita kuljetettiin ilmatyynyaluksilla ja hydrokoptereilla, jotta vakituiset asunnot saatiin takaisin sähkön piiriin mahdollisimman nopeasti.

Viikonloppuna suuressa osassa maata vaikuttanut Hannes-myrsky oli vaikutuksiltaan yksi tämän vuosituhannen pahimmista matalapainemyrskyistä Suomessa. Sähköt olivat pahimmillaan poikki samanaikaisesti yli 180 000 asiakkaalta, ja pelastustoimen vahingontorjuntatehtäviä kertyi yli kolmetuhatta.

Myrskypuiden korjuu kannattaa jättää ammattilaisten tehtäväksi.

Kesämyrskyn jälkeen vakuutusyhtiöihin tulee yhteydenottoja normaalia enemmän.

Myrskyn kaatamia puita Satakunnassa.

Keskiviikosta 20. marraskuuta alkaen Suomessa vaikuttanut myrskymatalapaine aiheutti runsaasti pelastustoimen tehtäviä sekä sähkökatkoja maan eteläosasta Pohjois-Pohjanmaalle asti.

Myrskypuuskat kaatoivat puuta länsi- ja lounaisrannikon alueella (keltainen ja oranssi alue) ja raskas lumi¿kaatoi ja katkoi puita Pirkanmaalla ja Uudellamaalla (keltainen alue).

Lyly-myrskyn tuulet ja tykkylumi aiheuttivat vahinkoja maan etelä- ja länsiosassa. Rauma Kylmäpihlajan havaintoasemalla mitattiin perjantaina 1. marraskuuta ensimmäistä kertaa Suomen mittaushistoriassa hirmumyrskytuulta merialueilla. Keskituuli kymmenen minuutin jaksolta ylsi Kylmäpihlajalla lukemiin 33,5 metriä sekunnissa (m/s). Hirmumyrskytuulen määritelmä Suomessa on, että tuulen nopeus on vähintään 33 m/s kymmenen minuutin keskiarvona. Tuuli alkoi voimistua läntisillä merialueilla perjantai-iltapäivällä, ja tuulihuippu saavutettiin iltakahdeksan jälkeen. Läntisillä merialueilla tuuli yltyi yleisesti myrskylukemiin.

Ukkosmyrskyt aiheuttavat vuosittain päänvaivaa myös autonomistajille. Laajat kaskovakuutukset korvaavat yleisesti rajuilman autolle aiheuttamat vahingot, mutta ajoneuvo kannattaa mahdollisuuksien mukaan siirtää suojaan myrskyn tieltä.

Esimerkkitapaukset mallin vahinkoennusteista Tapani- (a), Rauli- (b) ja Pauliina-myrskyissä (c). Värjätyt alueet kuvaavat mallin ennustamia myrskyolioita eli myrskykeskuksen mukana liikkuvia, tietyn tuulennopeuden ylittäviä alueita ja niiden vaarallisuutta (punainen = suuret tuhot, keltainen = pienet tuhot, vihreä = ei tuhoja). Numerot puolestaan kuvaavat toteutunutta vaarallisuusluokkaa. Sähköverkko-operaattorien toiminta-alueet on kuvattu sinisellä.

Aila-myrskyssä vältyttiin suurialaisilta metsätuhoilta. Myrsky kaatoi pääasiassa yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä aukeiden alueiden eteläreunoilta. Isoimmat ja yhtenäisimmät tuhoalueet olivat Vaasan ja Kokkolan seuduilla sekä Satakunnan rannikkoalueilla. Näillä alueilla tuhoutuneen puuston arvo on suuruusluokkaa 10–15 miljoonaa euroa, kun koko maan tuhojen arvoksi arvioidaan noin 15–20 miljoonaa euroa.

Aila-myrsky nousi vaikutuksiltaan samalle tasolle vuonna 2016 riehuneen Rauli-myrskyn kanssa.