Hannes-myrsky vei asentajat ja metsurit maastoon useiksi päiviksi

Joillakin saaristoalueilla verkkoa tarkastettiin ja asentajia sekä tarvikkeita kuljetettiin ilmatyynyaluksilla ja hydrokoptereilla, jotta vakituiset asunnot saatiin takaisin sähkön piiriin mahdollisimman nopeasti. Joillakin saaristoalueilla verkkoa tarkastettiin ja asentajia sekä tarvikkeita kuljetettiin ilmatyynyaluksilla ja hydrokoptereilla, jotta vakituiset asunnot saatiin takaisin sähkön piiriin mahdollisimman nopeasti. Kuva: Caruna

Hannes-myrsky aiheutti joulun välipäivinä poikkeuksellisen laajoja sähköverkon vaurioita eri puolilla Suomea. Voimakkaat puuskatuulet ja linjoille kaatuneet puut aiheuttivat sen, että kokonaisuudessaan 80 000 Carunan asiakasta koki sähkökatkon myrskyn aikana. Hannes-myrsky on vaikutuksiltaan pahin myrsky kymmeneen vuoteen.

Korjaustöitä tehtiin ennätysmäärä haastavissa olosuhteissa. Kaikkiaan vikakohteita on korjattu lähes 3 000 maastossa. Myrsky kaatoi puita linjoille ja vaurioitti verkkoa niin pahasti, että useissa kohteissa verkko jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen, mikä osaltaan viivästytti sähköjen palauttamista asiakkaille.

Korjaustyöt etenivät tuulesta, pimeydestä ja vaikeakulkuisesta maastosta huolimatta. Vedet ehtivät myös jäätyä, jolloin korjauskalustoa ja asentajia kuljetettiin kohteisiin muun muassa ilmatyynyaluksilla. Carunalla oli yhtäaikaisesti noin 200 asentajaa ja useita metsureita korjaamassa vikoja eri alueilla.

– Korjaustyöt eivät olisi onnistuneet ilman laajaa ja osaavaa kumppaniverkostoa. Kiitämme kaikkia asentajia, metsureita ja yhteistyökumppaneita, jotka työskentelivät haastavissa olosuhteissa varmistaakseen, että sähköt palautuivat asiakkaille mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti, sanoo Carunan verkkojohtaja Kalle Liuhala tiedotteessa.

Korjaustöiden kohdentamisessa painotettiin vakituista asutusta. Korjaustyöt etenivät siten, että ensin korjattiin keskijännitteinen runkoverkko, jonka kautta sähköt saatiin palautettua laajalle alueelle. Runkoverkon korjauksen jälkeen päästiin korjaamaan asiakkaitamme syöttävää pienjänniteverkkoa. Pelkästään keskijännitteisen runkoverkon vikoja oli 438. Arvion mukaan metsurit raivasivat tuhansia puita linjoilta.

– Osa asiakkaistamme oli ilman sähköjä useita päiviä, mikä on erittäin valitettavaa. Ymmärrämme tilanteen aiheuttaneen merkittävää haittaa arkeen. Teimme kaikkemme palauttaaksemme sähköt mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti, mutta haastavat olosuhteet hidastivat korjaustöitä. Kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä myrskyn aikana, sanoo Liuhala.

– Tilanne olisi ollut huomattavasti vakavampi ilman viimeisen kymmenen vuoden merkittäviä investointeja sähköverkon uudistamiseen ja toimitusvarmuuden parantamiseen. Suurin yksittäinen tekijä on ollut maakaapelointi, ja valtaosa kaapeloinneista on kohdistunut keskijänniteverkkoon, koska sen vaikutus toimitusvarmuuteen on nopein, jatkaa Liuhala.

Tapani-, Seija- ja Hannes-myrskyn sähköttömät asiakkaat. Hannes-myrskyssä 4 168 Carunan asiakasta koki yli 36 tunnin keskeytyksen. Caruna

Vuosien 2013–2025 aikana Caruna on investoinut 2,2 miljardia euroa sähköverkon parantamiseen, mikä näkyy maakaapelointiasteen nousuna 32 prosentista 68 prosenttiin. Carunalla on lähes 90 000 kilometrin pituinen verkko, josta noin kolmannes on ilmajohtoverkkoa. Verkon pituus on Suomen pisin kaikista Suomen 77 sähkönjakeluyhtiöistä.

– Vuonna 2013 laatuvaatimukset täyttävän verkon piirissä oli 67 prosenttia asiakkaistamme, nyt luku on jo yli 90 prosenttia. Ilmajohtoverkkojen määrä on pienentynyt yli 24 000 kilometrillä. Arviomme mukaan sähkökatkoja kokeneiden asiakkaiden määrä olisi ollut kolminkertainen ilman aiemmin tehtyjä toimitusvarmuusinvestointeja. Hetkellinen sähköttömien asiakkaiden määrä on paljon pienempi kuin esimerkiksi vuoden 2013 Seija-myrskyssä tai vuoden 2011 Tapani-myrskyssä. Merkittävistä panostuksista huolimatta työ on yhä kesken, koska 4 168 asiakastamme koki yli 36 tunnin sähkökatkon, sanoo Liuhala.

On tärkeää, että alan sääntely on ennustettavaa ja vakaata, koska investointipäätökset tehdään vuosikymmenien aikajänteellä ja ala on hyvin pääomavaltainen. Vahvat sähköverkot ovat Suomen talouskasvun ja kansallisen turvallisuuden perusta. Sähköverkon kehityshankkeet kestävät vuosia. Siksi työ sähköverkon kehittämiseksi pitää tehdä hyvissä ajoin.

Kymmenen vuoden aikana Caruna on rakentanut jakelualueelleen 38 000 kilometriä uutta sähköverkkoa. Valtaosa rakennetusta verkosta on ollut vanhan verkon uusimista, mutta verkkoa on rakennettu myös uusille asiakkaille. Sähköverkko näyttää siis hyvin erilaiselta kuin kymmenen vuotta sitten.

Hannes-myrskyn aikana Carunalla oli yli 12 tuntia yhtäjaksoisesti ilman sähköä olleita asiakkaita 18 500. Caruna maksaa automaattisesti vakiokorvaukset yli 12 tunnin yhtäjaksoisista sähkökatkoista. Korvaus maksetaan asiakkaan laskutusrytmin mukaan seuraavalla tai sitä seuraavalla laskulla.

Myrskyn edetessä Carunan asentajat joutuivat työskentelemään pitkittyneissä olosuhteissa, ja turvallisuussyistä joillekin alueille päästiin vasta tuulen heikennyttyä.

– Vakavilta onnettomuuksilta viankorjauksen aikana vältyttiin, vaikka tapaturmariskit kasvoivat korjaustöiden jatkuessa useita päiviä haastavissa sääolosuhteissa. Kovien tuulten aikana viankorjaus maastossa keskeytettiin, koska riski uusien puiden kaatumiselle oli liian suuri. Muutamia tapaturmia kuitenkin sattui. Esimerkiksi moottorisaha osui metsurin sormiin jään pettäessä, ja asentajan nilkka nyrjähti puun poiston yhteydessä. Asiakkaat poistivat myös puita sähköjohdoilta ja siirsivät tiellä makaavia sähköjohtoja, mikä on ehdottoman kiellettyä, sillä vaurioituneissa ja maassa makaavissa johdoissa voi yhä olla hengenvaarallinen jännite, sanoo Carunan aluejohtaja Vesa Hälvä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kun kaikki on mahdollista

Se tapahtuu joka vuosi samana päivänä. Aurinko paistaa tarpeeksi kirkkaasti, mutta ilma on edelleen niin kylmä, että järki suosittelisi pysymään sisällä. Silloin ihminen tekee päätöksen: nyt on kevät. Päätös ei perustu faktoihin. Se perustuu valoon.

Suomalaisiin kohdistuu runsaasti huijauspuheluita ulkomailta

Ulkomailta tulevat huijauspuhelut kuormittavat suomalaisten arkea. Kilpi-sovellukseen tehtyjen ilmoitusten perusteella yhteydenottoja tulee useista maista, ja niiden rinnalla liikkuu myös paljon viranomaisten, pankkien ja tunnettujen palvelujen nimissä tehtyjä tietojenkalasteluyrityksiä.

Turun ammattikorkeakoululle 40 lisäaloituspaikkaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammattikorkeakouluille 500 lisäaloituspaikkaa. Näistä Turun AMK sai 40 paikkaa. Turun ammattikorkeakoulu sai kokoaan suuremman määrän lisäaloituspaikkoja, mikä johtuu alueen työelämän kasvutarpeista.

Suomalaiset söivät viime vuonna ennätysmäärän kurkkua

Kotimaista kurkkua viljeltiin viime vuonna ennätykselliset 56 miljoonaa kiloa.

Suomi on jälleen valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Samaan aikaan kuultiin, että söimme viime vuonna ennätysmäärän kurkkuja ja kotimaiset kasvihuoneyrittäjät rikkovat ennätyksiä kurkun- ja tomaatin viljelyssä.

Varhan tavoitteena lisätä ikääntyneiden perhehoitoa

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) tavoitteena on lisätä ikääntyneiden perhehoitoa. Perhehoito on julkinen palvelu, jossa hoiva ja huolenpito järjestetään perhehoitajan yksityiskodissa tai väliaikaisesti ikäihmisen kotona.

Turun musiikkijuhlilla kuullaan islantilaisia sävyjä, suuria orkesterivierailuja ja tarinallisia kokonaisuuksia

Kjartan Sveinsson.

Turun musiikkijuhlat (TMJ) järjestetään 1.–21. elokuuta. Festivaali tuo jälleen elämyksiä eri puolille kaupunkia ja jatkaa taiteellisen johtajan Lauri Porran Läsnä-teemaa, joka korostaa kohtaamisia ja yhteisiä kokemuksia.

Eloranta: Kansallisarkiston säästöt uhkaavat historian tutkimusta

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on huolestunut Kansallisarkiston säästösuunnitelmista. Elorannan mukaan toimipisteiden sulkeminen ja digitaaliseen toimintamalliin siirtyminen heikentävät tutkijoiden ja opiskelijoiden mahdollisuutta päästä käsiksi ja tutkia Kansallisarkiston historiallisia aineistoja. Eloranta on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen aiheesta.

Lintujen kevätmuutto tavanomaista aikaisemmassa

Västäräkki.

Muuttolintuja saapuu päivä päivältä lisää, ja muutto etenee nopeasti pohjoiseen lumirajan vetäytyessä ja sulapaikkojen laajetessa. BirdLife Suomen kokoamien tietojen perusteella lintujen kevätmuutto on tavanomaista aikaisempi, muttei poikkeuksellinen, sillä kevätmuutto on tällä vuosituhannella käynnistynyt selvästi entistä aikaisemmin.

RKP Varsinais-Suomen puheenjohtajisto hakee jatkokautta

RKP Varsinais-Suomen puheenjohtajisto hakee jatkokautta huhtikuussa järjestettävässä piirikokouksessa. Piirin puheenjohtaja Markus Blomquist (Turku) sekä varapuheenjohtajat Laura Wickström (Parainen) ja Roger Hakalax (Kemiönsaari) haluavat yhdessä jatkaa tehtävässään.

Mikä avuksi siitepölyallergian oireisiin?

Siitepölyallergian yleisimpiä oireita ovat nenän tukkoisuus, kirkas vuoto, aivastelu, silmien kutina ja vuotaminen sekä väsymys.

Siitepöly aiheuttaa monelle erilaisia silmä- ja nenäoireita, kun pensaat, lehtipuut ja heinät kukkivat. Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn. Tällä hetkellä käynnissä on lepän ja pähkinäpensaan kukinta.

Yrittäjät varoittaa laajoista energiatukitoimista – veroale voi pahentaa tilannetta

Lähi-idän kriisi lisää epävarmuutta sekä nostaa energian ja logistiikan kustannuksia pk-yrityksissä. Suomen Yrittäjät varoittaa Orpon hallitusta energian ja polttoaineiden laajamittaisista veronalennuksista ja hintasääntelystä. Veroalet voivat jopa pahentaa tilannetta.

Asuntolainojen takaisinmaksuajat pidentyneet

Uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on pidentynyt vuoden ajan. Maksuajat ovat pidentyneet etenkin omistusasumiseen otetuissa lainoissa. Osassa asuntolainoista myös korontarkistus voi vaikuttaa lainan lopulliseen takaisinmaksuaikaan.

Moni vuokranantaja jättää ilmoittamatta vuokratuloja verotukseen

Vuokratulojen verovalvonta tuo vuosittain kymmeniä miljoonia euroja lisää veroja yhteiskunnalle. Vuokratulot pitää ilmoittaa verotukseen itse. Myös virtuaalivaluutoista tai somenäkyvyyden kautta saadut tulot pitää ilmoittaa verotukseen. Esitäytetyn veroilmoituksen määräpäivät ovat 1., 14., 21. ja 28. huhtikuuta.

Aurajokisuulla pääsee polskimaan jo ensi kesänä

Kaarle Knuutinpojan rantatien varteen, Aurajokisuulle, rakennetaan uusi uimaranta. Työt ranta-alueella alkavat 30. maaliskuuta. Uimareille rakennetaan pukukopit, ulkosuihku ja väliaikainen wc.

Lupa- ja valvontavirasto aloittanut tarkastuskäynnit lastensuojelulaitoksiin ja kehitysvammaisten yksiköihin

Lupa- ja valvontavirasto on aloittanut tarkastuskäynnit lastensuojelulaitoksiin ja kehitysvammaisten yksiköihin. Tarkastukset kohdistuvat erityisesti rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Osa tarkastuksista voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta.

Kellot kesäaikaan sunnuntaina

Talvi- eli normaaliaika päättyy ja kesäaikaan siirrytään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kellojen viisareita siirretään tunti eteenpäin ensi sunnuntaina 29. maaliskuuta aamuyöllä kello 3.

Turun AMK:n hanke tavoittelee sähköautojen akuille korjattavuutta ja uudelleenkäyttöä

Sähköautojen akut halutaan tehokkaampaan ja pitkäikäisempään käyttöön mahdollistamalla niiden korjaaminen. Turun AMK:n uuden hankkeen tavoitteena on löytää menetelmiä sähköautojen akkujen korjaamiseen ja uusiokäyttöön sekä selvittää, olisiko se kannattavaa liiketoimintaa.

Kuninkaantien muusikot esittää neljän evankelistan teksteihin sävelletyt varhaiset passiot

Paulus BucaenuksenMatteus-passio esitetään Mynämäen Pyhän Laurin kirkossa.

Kuninkaantien muusikot esittää hiljaisella eli pääsiäistä edeltävällä viikolla kaikkien neljän evankelistan teksteihin sävelletyt varhaiset passiot. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta Suomessa – ainakin moderneina aikoina – kun vastaava hanke toteutetaan. Neljän passion esityspäivät ja passiotekstien järjestys pohjautuvat Turun messukirjaan, Missale Aboenseen .

Näköislehti

Urheilu

Åboraakkeli: Wirmo taistelee liiganoususta

Olivia Pietilä.

Varsinais-Suomen asema naisten F-liigassa saattaa hyvinkin vahvistua ensi kaudella. Salibandyn naisten divarin superfinaalissa kohtaavat Mynämäen SBS Wirmo ja SPV. Finaali pelataan Mynämäellä lauantaina 28. maaliskuuta.

Eero Vuorjoki, Oscar Häggström ja Vincent Ulundu Pikkuhuuhkajien matkassa

Vincent Ulundu.

Pikkuhuuhkajat kohtaa San Marinon vieraissa 26. maaliskuuta kello 19 Suomen aikaa ja Kyproksen kotona Tampereella 31. maaliskuuta kello 18.

TPS:n Olli Kuismalle kahden vuoden jatkopahvi

Olli Kuisma.

TPS:n salibandymiesten ykkösmaalivahti Olli Kuisma jatkaa Palloseurassa. Kuisman allekirjoittama jatkosopimus pitää miehen TPS:n maalilla kahden seuraavan kauden ajan, kevääseen 2028. Kuluvalla kaudella Pöytyän Urheilijoiden kasvatti on ollut TPS:n tärkeimpiä yksilöitä. Kuisma on pelannut yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kauden liigaottelut. Kuisman jatkosopimus tuo jatkuvuutta TPS:n miehistöön.

Kreikkalaiskärki lainalle Puolasta TPS:aan

Theodoros Tsirigotis.

Pääsiäisviikonloppuna alkavaan Veikkausliigan kauteen valmistautuva Turun Palloseura vahvistaa miehistöään uudella kärkipelaajalla. TPS lainaa keskushyökkääjä Theodoros Tsirigotisin Puolan pääsarjassa pelaavalta Gornik Zabrzen joukkueelta. Tsirigotisin lainasopimus turkulaisseuran kanssa ulottuu 1. elokuuta asti.

Missäs oot?: Toiminnanjohtaja jääkaapilla

Janne Kytölä.

Tavoitimme TPS Salibandyn toiminnanjohtaja Janne Kytölän torstaina kello 14.15.

Daniel Ståhl jahtaa yhä puuttuvaa kultaansa

Oklahoman Ramonassa sijaitseva ”ennätysten pelto” ei kiinnosta Daniel Ståhlia. – Haluan heittää pitkälle oikeissa kisoissa ja voittaa arvokisamitaleja, mies linjaa.

Eurooppalaisten yleisurheilijoiden päätavoite alkavana kesänä on Englannin Birminghamissa elokuussa käytävät EM-kisat. Myös kiekonheittäjä Daniel Ståhlin tämän kauden tähtäin on asetettu Birminghamiin.