Hannes-myrsky vei asentajat ja metsurit maastoon useiksi päiviksi

Joillakin saaristoalueilla verkkoa tarkastettiin ja asentajia sekä tarvikkeita kuljetettiin ilmatyynyaluksilla ja hydrokoptereilla, jotta vakituiset asunnot saatiin takaisin sähkön piiriin mahdollisimman nopeasti. Joillakin saaristoalueilla verkkoa tarkastettiin ja asentajia sekä tarvikkeita kuljetettiin ilmatyynyaluksilla ja hydrokoptereilla, jotta vakituiset asunnot saatiin takaisin sähkön piiriin mahdollisimman nopeasti. Kuva: Caruna

Hannes-myrsky aiheutti joulun välipäivinä poikkeuksellisen laajoja sähköverkon vaurioita eri puolilla Suomea. Voimakkaat puuskatuulet ja linjoille kaatuneet puut aiheuttivat sen, että kokonaisuudessaan 80 000 Carunan asiakasta koki sähkökatkon myrskyn aikana. Hannes-myrsky on vaikutuksiltaan pahin myrsky kymmeneen vuoteen.

Korjaustöitä tehtiin ennätysmäärä haastavissa olosuhteissa. Kaikkiaan vikakohteita on korjattu lähes 3 000 maastossa. Myrsky kaatoi puita linjoille ja vaurioitti verkkoa niin pahasti, että useissa kohteissa verkko jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen, mikä osaltaan viivästytti sähköjen palauttamista asiakkaille.

Korjaustyöt etenivät tuulesta, pimeydestä ja vaikeakulkuisesta maastosta huolimatta. Vedet ehtivät myös jäätyä, jolloin korjauskalustoa ja asentajia kuljetettiin kohteisiin muun muassa ilmatyynyaluksilla. Carunalla oli yhtäaikaisesti noin 200 asentajaa ja useita metsureita korjaamassa vikoja eri alueilla.

– Korjaustyöt eivät olisi onnistuneet ilman laajaa ja osaavaa kumppaniverkostoa. Kiitämme kaikkia asentajia, metsureita ja yhteistyökumppaneita, jotka työskentelivät haastavissa olosuhteissa varmistaakseen, että sähköt palautuivat asiakkaille mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti, sanoo Carunan verkkojohtaja Kalle Liuhala tiedotteessa.

Korjaustöiden kohdentamisessa painotettiin vakituista asutusta. Korjaustyöt etenivät siten, että ensin korjattiin keskijännitteinen runkoverkko, jonka kautta sähköt saatiin palautettua laajalle alueelle. Runkoverkon korjauksen jälkeen päästiin korjaamaan asiakkaitamme syöttävää pienjänniteverkkoa. Pelkästään keskijännitteisen runkoverkon vikoja oli 438. Arvion mukaan metsurit raivasivat tuhansia puita linjoilta.

– Osa asiakkaistamme oli ilman sähköjä useita päiviä, mikä on erittäin valitettavaa. Ymmärrämme tilanteen aiheuttaneen merkittävää haittaa arkeen. Teimme kaikkemme palauttaaksemme sähköt mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti, mutta haastavat olosuhteet hidastivat korjaustöitä. Kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä myrskyn aikana, sanoo Liuhala.

– Tilanne olisi ollut huomattavasti vakavampi ilman viimeisen kymmenen vuoden merkittäviä investointeja sähköverkon uudistamiseen ja toimitusvarmuuden parantamiseen. Suurin yksittäinen tekijä on ollut maakaapelointi, ja valtaosa kaapeloinneista on kohdistunut keskijänniteverkkoon, koska sen vaikutus toimitusvarmuuteen on nopein, jatkaa Liuhala.

Tapani-, Seija- ja Hannes-myrskyn sähköttömät asiakkaat. Hannes-myrskyssä 4 168 Carunan asiakasta koki yli 36 tunnin keskeytyksen. Caruna

Vuosien 2013–2025 aikana Caruna on investoinut 2,2 miljardia euroa sähköverkon parantamiseen, mikä näkyy maakaapelointiasteen nousuna 32 prosentista 68 prosenttiin. Carunalla on lähes 90 000 kilometrin pituinen verkko, josta noin kolmannes on ilmajohtoverkkoa. Verkon pituus on Suomen pisin kaikista Suomen 77 sähkönjakeluyhtiöistä.

– Vuonna 2013 laatuvaatimukset täyttävän verkon piirissä oli 67 prosenttia asiakkaistamme, nyt luku on jo yli 90 prosenttia. Ilmajohtoverkkojen määrä on pienentynyt yli 24 000 kilometrillä. Arviomme mukaan sähkökatkoja kokeneiden asiakkaiden määrä olisi ollut kolminkertainen ilman aiemmin tehtyjä toimitusvarmuusinvestointeja. Hetkellinen sähköttömien asiakkaiden määrä on paljon pienempi kuin esimerkiksi vuoden 2013 Seija-myrskyssä tai vuoden 2011 Tapani-myrskyssä. Merkittävistä panostuksista huolimatta työ on yhä kesken, koska 4 168 asiakastamme koki yli 36 tunnin sähkökatkon, sanoo Liuhala.

On tärkeää, että alan sääntely on ennustettavaa ja vakaata, koska investointipäätökset tehdään vuosikymmenien aikajänteellä ja ala on hyvin pääomavaltainen. Vahvat sähköverkot ovat Suomen talouskasvun ja kansallisen turvallisuuden perusta. Sähköverkon kehityshankkeet kestävät vuosia. Siksi työ sähköverkon kehittämiseksi pitää tehdä hyvissä ajoin.

Kymmenen vuoden aikana Caruna on rakentanut jakelualueelleen 38 000 kilometriä uutta sähköverkkoa. Valtaosa rakennetusta verkosta on ollut vanhan verkon uusimista, mutta verkkoa on rakennettu myös uusille asiakkaille. Sähköverkko näyttää siis hyvin erilaiselta kuin kymmenen vuotta sitten.

Hannes-myrskyn aikana Carunalla oli yli 12 tuntia yhtäjaksoisesti ilman sähköä olleita asiakkaita 18 500. Caruna maksaa automaattisesti vakiokorvaukset yli 12 tunnin yhtäjaksoisista sähkökatkoista. Korvaus maksetaan asiakkaan laskutusrytmin mukaan seuraavalla tai sitä seuraavalla laskulla.

Myrskyn edetessä Carunan asentajat joutuivat työskentelemään pitkittyneissä olosuhteissa, ja turvallisuussyistä joillekin alueille päästiin vasta tuulen heikennyttyä.

– Vakavilta onnettomuuksilta viankorjauksen aikana vältyttiin, vaikka tapaturmariskit kasvoivat korjaustöiden jatkuessa useita päiviä haastavissa sääolosuhteissa. Kovien tuulten aikana viankorjaus maastossa keskeytettiin, koska riski uusien puiden kaatumiselle oli liian suuri. Muutamia tapaturmia kuitenkin sattui. Esimerkiksi moottorisaha osui metsurin sormiin jään pettäessä, ja asentajan nilkka nyrjähti puun poiston yhteydessä. Asiakkaat poistivat myös puita sähköjohdoilta ja siirsivät tiellä makaavia sähköjohtoja, mikä on ehdottoman kiellettyä, sillä vaurioituneissa ja maassa makaavissa johdoissa voi yhä olla hengenvaarallinen jännite, sanoo Carunan aluejohtaja Vesa Hälvä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Sään ääri-ilmiöt yleistyneet arktisella alueella

Sään ääri-ilmiöillä voi olla merkittävä vaikutus arktiseen luontoon, mutta niiden pitkän ajan muutoksia ei ole aiemmin ymmärretty kattavasti. Uuden tutkimuksen mukaan sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana arktisella alueella.

Kireät pakkaset lisäävät putkirikkojen vaaraa – myös palovahingot vaarana

Tulipaloja lähtee myös tulisijasta singahtaneista kipinöistä, jotka sytyttävät ympärillä olevan materiaalin.

Kovat pakkaset näkyvät piikkinä Pohjola Vakuutuksen vahinkotilastoissa. Putkien jäätymisten lisäksi vahinkoja aiheuttavat putkien omatoimisesta sulattamisesta johtuvat tulipalot ja liian kuumiksi lämmitetyt tulipesät.

Tutkimus- ja kehitystoiminnasta halutaan nostetta kestävään kasvuun Suomessa

Pääministerin tukena toimiva Tutkimus- ja innovaationeuvosto on julkaissut uudet Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat. Turun ammattikorkeakoulun soveltava tutkimus etsii ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin.

HKFoods palkkaa lähes 600 kesätyöntekijää eri puolille Suomea

HKFoods tarjoaa sesonkitöitä 18 vuotta täyttäneille.

HKFoods tarvitsee satoja määräaikaisia työntekijöitä sesonkiapulaisiksi tulevana kesänä. Kesätöitä voi hakea yhtiön Vantaan, Mikkelin, Outokummun, Forssan, Rauman sekä Euran yksiköistä sekä Turun pääkonttorista.

Uusien rakennusten hiilijalanjäljelle määritetty raja-arvot

Valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetus liittyy rakentamislain tavoitteeseen torjua ilmastonmuutosta ja edistää kiertotaloutta. Raja-arvot otetaan käyttöön porrastetusti.

Kova pakkanen laskee rengaspaineita enemmän kuin moni uskoo

Rengaspaine voi laskea useita kymmenyksiä pelkästään kylmyyden vuoksi.

Suomessa koetaan parhaillaan poikkeuksellisen kovia pakkasia. Lapissa lämpötila on laskenut paikoin jo yli 40 pakkasasteeseen, ja kylmyys vaikuttaa suoraan auton rengaspaineisiin. Liian alhainen rengaspaine heikentää renkaan pitoa, pidentää jarrutusmatkaa ja vaikeuttaa ajoneuvon hallintaa liukkailla talviteillä myös silloin, kun alla on talvirenkaat.

Myös sähkön tuotantoennätys rikki torstaina

Torstaina 8. tammikuuta alkuillasta sähköä tuotettiin suuremmalla teholla kuin koskaan aikaisemmin. Samana päivänä myös sähkön kulutusennätys rikkoutui pariinkin kertaan. Hyvät tuuliolosuhteet, sähkön tuonti ja yhteistuotanto pitävät hintaa maltillisena, vaikka kulutus on edelleen korkealla tasolla.

Kupittaan kärjen alueen rakentaminen käynnistyy

Kupittaan kärjen työmaajärjestelyt.

Turun Tiedepuistoa kehittävä Kupittaan kärjen kumppanuushanke käynnistää alueen rakentamisen. Maanrakennus- ja paalutustyöt aloitetaan Taito-kampuksen tontilla 9. tammikuuta. Alueen perustustöiden arvioitu kesto on huhtikuuhun saakka. Työmaan toiminnalla on vaikutuksia alueen liikennejärjestelyihin, kun osa Teollisuuskadusta ja Rautakadusta suljetaan liikenteeltä torstaista 15. tammikuuta lähtien.

17-vuotiaiden kuljettajien yöaikainen ajaminen henkilöautolla halutaan kieltää

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi 27.10.–14.12. lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jolla muutettaisiin ajokorttilakia. Esityksen tavoite on parantaa nuorten liikenneturvallisuutta. Lausuntoja saatiin 63 muun muassa viranomaisilta, järjestöiltä, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä.

Hannes-myrsky vei asentajat ja metsurit maastoon useiksi päiviksi

Joillakin saaristoalueilla verkkoa tarkastettiin ja asentajia sekä tarvikkeita kuljetettiin ilmatyynyaluksilla ja hydrokoptereilla, jotta vakituiset asunnot saatiin takaisin sähkön piiriin mahdollisimman nopeasti.

Hannes-myrsky aiheutti joulun välipäivinä poikkeuksellisen laajoja sähköverkon vaurioita eri puolilla Suomea. Voimakkaat puuskatuulet ja linjoille kaatuneet puut aiheuttivat sen, että kokonaisuudessaan 80 000 Carunan asiakasta koki sähkökatkon myrskyn aikana. Hannes-myrsky on vaikutuksiltaan pahin myrsky kymmeneen vuoteen.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen asukkaat näkevät sosiaalipalvelujen asiakastietonsa OmaKannasta

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) sosiaalipalveluissa kirjatut tiedot tulevat näkyviin OmaKantaan vaiheittain 8. tammikuuta lähtien. OmaKannassa näkyvät tiedot, jotka on kirjattu alueen sosiaalipalveluissa 8. tammikuuta lähtien.

Vanhaa siltaa puretaan Kirjalansalmella

Kirjalansalmen uusi silta avattiin marraskuussa. Työt jatkuvat vanhan sillan ja tiepenkereen purulla.

Kirjalansalmen uusi silta otettiin liikenteen käyttöön marraskuussa. Työt sillan ympäristössä jatkuvat tänä vuonna muun muassa vanhan sillan sekä sille johtavan tiepenkereen purkutöillä.

Ennakkotiedot: Viime vuonna hukkui 92 ihmistä

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median ja avoimien viranomaislähteiden välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan joulukuussa hukkui yksi ihminen. Viime vuonna hukkui ennakkotietojen mukaan 92 ihmistä.

Pekka Virralle viisivuotinen sopimus Tuto Hockeyn kanssa

Pekka Virta.

Tuto Hockey on sitouttanut urheilutoimenjohtaja Pekka Virran viisivuotisella 3+2-mallisella sopimuksella. Seura on jatkanut myös päävalmentaja Samuli Marjetan sopimusta kauteen 2027–28 asti sekä vahvistanut tulevien kausien pelaajarunkoa useilla jatkosopimuksilla.

Operaatio Ruokakassin toiminta siirtyi Diakonille

Turussa ja Turun seudulla toimiva Operaatio Ruokakassi on yhdistetty Diakon Säätiöön vuoden alusta lähtien. Operaatio Ruokakassi välittää keskusterminaaliltaan Turusta vuodessa noin kaksi miljoonaa kiloa hävikkiruokaa jaettavaksi sitä tarvitseville. Tavoitteena on laajentaa toimintaa vuoden 2026 aikana Varsinais-Suomesta Satakuntaan.

Lintujen ääniä voidaan tunnistaa entistä luotettavammin tekoälyn avulla

Rastaskerttunen.

Helsingin yliopiston tutkimuksessa tekoälyä opetettiin tunnistamaan lintujen ääniä entistä tarkemmin. Tutkimuksen tuloksia on käytetty muun muassa Muuttolintujen kevät -mobiilisovelluksessa, joka on osoittautunut merkittäväksi alustaksi lintuäänitysten keräämiseen ympäri Suomea.

Paikkatietoon perustuva kohdentaminen avaa uusia mahdollisuuksia turvepeltojen ilmastotoimille

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää tehokkaita toimia myös maankäytössä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan MMM Hanna Kekkosen väitöskirja osoittaa, että viljellyillä turvemailla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimuksen mukaan ilmastotoimia voidaan kohdentaa turvepelloille paikkatietomenetelmiä hyödyntäen ilman, että ruoantuotanto vaarantuu.

Suomalaiset tuomitsevat igluautoilun

Kuljettaja on vastuussa siitä, että näkee ratin takaa kunnolla joka suuntaan.

Lumi- ja pakkaskeleillä on tärkeää huolehtia hyvästä näkyvyydestä tien päällä. Liikenneturva korostaa, että ajoneuvo on putsattava lumesta ja jäästä huolellisesti ennen liikkeellelähtöä. Joka kymmenes Liikenneturvan kyselyyn vastanneista ei aina puhdista auton ikkunoita kunnolla.

Näköislehti

Urheilu

Pekka Virralle viisivuotinen sopimus Tuto Hockeyn kanssa

Pekka Virta.

Tuto Hockey on sitouttanut urheilutoimenjohtaja Pekka Virran viisivuotisella 3+2-mallisella sopimuksella. Seura on jatkanut myös päävalmentaja Samuli Marjetan sopimusta kauteen 2027–28 asti sekä vahvistanut tulevien kausien pelaajarunkoa useilla jatkosopimuksilla.

Rene Nummelin Tuton paitaan

Rene Nummelin (takana) vaihtaa Tuton paitaan.

Tuto Hockey on solminut puolustaja Rene Nummelinin kanssa sopimuksen, joka kattaa käynnissä olevan kauden sekä kauden 2026–27.

TPS-kapteeni Atte Sihvonen jatkaa kasvattajaseurassaan

Atte Sihvonen.

Turun Palloseura on solminut 1+1-vuotisen jatkosopimuksen joukkueen kapteenina kahdella edellisellä kaudella toimineen Atte Sihvosen kanssa. Turussa syntynyt ja kasvanut 29-vuotias toppari on TPS:n oma kasvatti.

Alexis Binner TPS:n puolustukseen loppukaudeksi

Alexis Binner.

HC TPS on tehnyt loppukauden kattavan sopimuksen ruotsalaispuolustaja Alexis Binnerin kanssa. 27-vuotias, 191-senttinen ja 95-kiloinen vasemmalta laukova puolustaja siirtyy TPS-paitaan Ranskan pääsarjassa, Ligue Magnusissa, pelaavasta Brûleurs de Loups de Grenoblesta.

Turku Turbulence marssittaa crossfitin huiput Logomoon

Turku Turbulence veti viime vuonna Logomon täyteen.

Suomen ensimmäinen CrossFit-joukkuekilpailu Turku Turbulence järjestetään Turun Logomossa lauantaina 7. helmikuuta nyt jo kolmatta kertaa. Mukana on myös oma sarja paraurheilijoille, joka debytoitiin vuoden 2025 kilpailussa. Paraurheilijat kilpailevat niin kutsutussa adaptive-sarjassa, jossa crossfit-urheilulle tyypillisiä liikkeitä sovelletaan vammaisurheilijoille sopiviksi.

Pelataanko Mestiksen keskikastissa tärkeimmät pelit keväällä 2027?

Siirtymäkaudella Mestiksen runkosarjassa on poikkeuksellisen kovat panokset.

Kotimaisen jääkiekon sarjajärjestelmäuudistus vaikuttaa lähivuosina myös Mestikseen, kun siitä tulee maan kolmanneksi korkein sarjataso Liigan A- ja B-sarjan jälkeen. Tosin kukaan ei vielä tarkalleen tiedä, mitkä vaikutukset esimerkiksi joukkueiden suhteen on, mutta Mestis pyrkii valmistautumaan tulevaan.