Kiinteistöliiton kevään barometrin perusteella taloyhtiöiden korjausrakentaminen voi jäädä edellisvuoden tasolle. Taloyhtiöillä on kuitenkin valmisteltuna aiempaa hieman enemmän käynnistettäviä hankkeita, jotka toteutuessaan kääntävät korjaamisen hienoiseen kasvuun loppuvuonna ja tulevana vuonna.

Maalis–huhtikuussa 28 prosentilla taloyhtiöitä oli korjaushanke menossa tai hanke oli juuri päättynyt. Menossa olevia hankkeita on edellisvuoden kaltaisesti, mutta hankesuunnittelu- ja suunnittelu- sekä myös tarjouspyyntövaiheessa olevia hankkeita on vuoden takaista enemmän. Taloyhtiöt ovat barometrin mukaan saaneet tarjouksia edelleen verrattain hyvin.

Barometrin tulosten perusteella taloyhtiöiden korjausrakentamisessa syyskaudella virinnyt hienoinen toiveikkuus taittui kuluvan talven aikana. Näkymät vastausvuodelle jäivät Ilmapuntarin saldoluvussa viime syksyn tasolle, mikä antaa viitteitä siitä, että korjausrakentamisen määrä voi jäädä edellisvuoden tasolle tai hieman sen alapuolelle.

Pääkaupunkiseudulla ja muualla Etelä-Suomessa saldoluvut olivat korkeimmat, mutta niissäkään lukemat eivät kasvua osoita. Koko Suomessa aiempaa suuremmasta korjaamisen määrästä raportoi 28 prosenttia vastaajista, kun taas pienemmästä korjausrakentamisen määrästä kertoi 31 prosenttia vastaajista.

Kuluvan talven maailmantalouden ja Suomen lukuisat takaiskut näkyvät laskuvireenä erityisesti tulevan vuoden ennakoidun korjausrakentamisen arviossa. Vuodelle 2027 vastaajista 22 prosenttia odottaa kasvavaa korjaamista, kun supistumista odottavia oli 28 prosenttia. Saldolukema on näin ollen -6. Lukema on sama kuin viime vuonna keväällä. Ensi vuoden saldoluvut ovat korkeimmat pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa.

– Taloyhtiöiden korjausrakentamisessa oltiin lipumassa kohti varovaista uutta nousua, mutta kevättalven tapahtumat niin Persianlahdella kuin Suomen taloudessa löivät lommoa tähän perusnäkymään. Siksi hallituksen kehysriihessä tehdyt päätökset tukea taloyhtiöiden ja rakentamisen hankkeita ovat naulan kantaan osuvia, arvioi tilannetta Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero tiedotteessa.

Kerrostaloissa hankkeiden kärjessä ovat tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmät, joita ilmoitti korjaavansa noin kymmenen prosenttia kaikista vastaajista. Rakennusten ulkovaipan korjaukset, lämmitysjärjestelmän hankkeet sekä märkätilahankkeet olivat seuraavaksi yleisimpiä, noin 7–8 prosentin osuuksillaan. Sähköautojen lataushankkeiden osuus oli kerrostaloissa runsaat neljä prosenttia vastanneista.

– Kerrostaloyhtiöissä lämmitysjärjestelmien hankkeita on edelleen paljon. Kevään barometrin lukema on korkein sitten vuoden 2022. Tämä kertoo siitä, että painetta hillitä energiakustannuksia on laajalti, korostaa Kero.

Rivitaloyhtiöillä piharakenteet sekä vesi- ja viemärijärjestelmien hankkeet ovat nyt yleisimpiä. Näissä rakennusosissa noin kymmenen prosenttia vastaajista ilmoitti hankkeesta parhaillaan. Vesikaton, julkisivujen ja märkätilojen hankkeet koskettavat seuraavaksi yleisimmin rivitaloyhtiöitä tänä vuonna.

– Rivitaloyhtiöissä putkistokorjauksien ja märkätilahankkeiden osuus on selvästi kasvussa barometrin perusteella. Myös ilmanvaihtoon liittyvissä hankkeissa on nähtävissä kasvua, toteaa Kero.

Kerrostaloissa sähköautojen latauspisteet ovat edelleen 2026–30 yleisin hanke, nyt 27 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita ovat julkisivujen, lukitusjärjestelmien ja vesikaton hankkeet, joiden osuudet ovat 18–19 prosenttia vastaajista.

Rivitaloyhtiöissä sähköautojen latauspaikat ovat yhä kärkipaikalla, 27 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Ikkunoiden ja ulko-ovien sekä piharakenteiden, putkistojen, julkisivujen ja vesikaton hankkeita ilmoitti kaikkia runsas viidennes vastaajista.

Taloyhtiöiden korjauslainojen saaminen näyttää barometrin tulosten perusteella muuttuneen vain vähän viime syksyyn verrattuna. Enintään yhden lainatarjouksen saaneiden osuus oli 32 prosenttia. Kokonaan ilman hankerahoitusta ovat jääneet vain erittäin harvat taloyhtiöt, tälläkin kertaa vain alle kaksi prosenttia vastanneista.

Sitä vastoin lainaehtojen kehitysodotukset jatkoivat jyrkkää heikentymistään viime syksyn tapaan. Nyt jo 59 prosenttia vastaajista odottaa heikentyviä lainaehtoja, parantuvia ainoastaan 3 prosenttia vastaajista.

Kiinteistöliiton jäseninä olevien vuokrataloyhtiöiden johdolle kohdistettiin kokeiluluonteinen korjaustarpeiden kysely osana Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometria. Vastauksia saatiin 25 yhtiöstä, joiden yhteenlaskettu vuokra-asuntojen määrä on noin 25 000. Yhtiöt sijaitsivat ympäri Suomea, mutta vain yksi näistä sijaitsi pääkaupunkiseudulla.

Vuokrataloyhtiöissä oli hieman enemmän (35 prosenttia) niitä, joilla korjaaminen kasvaa kuin niitä, joilla korjaukset vähenevät (30 prosenttia). Vuodelle 2027 näkymät ovat päinvastaiset, sillä vain 13 prosenttia vastaajista arveli tällä tietoa kasvattavansa korjausrakentamisen määrää, ja vähentävien määrä oli 26 prosenttia.

Korjaamista kiihdyttävät tänä ja ensi vuonna korjaustarpeen kasvu, yhtiön rakennusten ikäjakauma sekä tarve parantaa energiatehokkuutta. Kasvun esteitä sen sijaan ovat keskeisesti taloudelliset haasteet, rahoituksen niukkuus, ja osittain myös liian matalat käyttöasteet. Yleisissä avoimissa vastauksissa kävi ilmi suuret vaihtelut kunnan talous- ja vuokramarkkinan tilanteissa. Rahoitus on monissa yhtiöissä tiukilla, ja korjaaminen vaatii paljon investointeja. Osa vuokrataloyhtiöistä joutuu investoimaan hyvin tarkasti, jotta vuokralaisilla riittää maksukykyä myös investointien jälkeisiin vuokriin.

Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden Korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Keväällä korjausrakentamisbarometri tavoitti 4 138 vastaajaa, joita jokaista Kiinteistöliitto lämpimästi kiittää!

Vastaajista 3898 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksien edustajia, 240 isännöitsijää tai muita taloyhtiöiden edustajia. Kokeiluluonteinen vuokrataloyhtiöiden kyselyyn saatiin 25 vastausta, jotka edustivat noin 25 000 asunnon kantaa. Kyselyt toteutettiin nettikyselynä 24.3.–8.4. Kyselyssä raportoidut niin sanotut saldoluvut saadaan vähentämällä supistuvaa kehitystä ennakoivien osuus kasvavaa kehitystä ennakoivien osuudesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)