Hugo Simbergin näyttely Näkyvän takaa on esillä Turun taidemuseossa 2.10.–17.1. Avajaiset ovat torstaina 1. lokakuuta. Näyttelyn avaa taidehistorioitsija Marjatta Levanto.

Hugo Simbergin (1873–1917) monitulkintaiset teokset kohtaavat loppuvuonna Turun taidemuseon laajassa, koko taiteilijan uran kattavassa näyttelyssä. Yli 70 teoksen kokonaisuus rakentaa kuvan Simbergistä taiteilijana, jonka teokset liikkuvat luontevasti arjen ja fantasian, huumorin ja vakavuuden sekä elämän ja kuoleman rajapinnoilla. Simberg ei itse selittänyt teoksiaan, ja yli sata vuotta teosten syntymisen jälkeenkin niiden arvoituksellisuus puhuttelee jättäen tilaa uusille tulkinnoille.

Simbergillä oli poikkeuksellinen kyky havainnoida maailmaa, ja hän löysi merkityksellisyyttä tavallisesta arjesta, omista kokemuksistaan ja lähiympäristöstään. Itäsuomalainen kotiseutu, suvun kesäpaikka Niemenlautassa ja myöhemmin kaupunkielämä Helsingissä tarjosivat aiheita ja tunnelmia, joita hän muokkasi taiteessaan yhä uudelleen. Merkittävin käänne oli työskentely Akseli Gallen-Kallelan oppilaana Ruovedellä, missä erämaaluonto, ihmiset ja talonpoikaiskulttuuri jättivät jälkensä hänen symbolistiseen kuvamaailmaansa. Gallen-Kallelan kautta Simberg tutustui myös Euroopan uusiin taidesuuntauksiin ja sai kipinän ensimmäisille ulkomaanmatkoilleen.

Simbergin symbolistiset teokset kurkottavat näkyvän todellisuuden taakse ja ammentavat kansanperinteestä, luonnon mystiikasta ja sisäisistä näyistä. Arvoituksellinen vire on läsnä taiteilijan kaikissa teoksissa, tyylittelyn vaihdellessa naivismin, dekoratiivisen, realistisen ja lopulta myös värimaalauksen välillä. Taiteilija kuvasi aiheitaan syvällisesti ja empaattisesti keskittyen malliensa sisäiseen olemukseen ja karsien kaiken turhan. Mielikuvituksellisissa teoksissa pirut ja luurangot näyttäytyvät inhimillisinä ja myötätuntoa herättävinä hahmoina, kuolema vääjäämättömänä mutta lempeänä vieraana. Sadunomaiset kuva-aiheet herättivät omana aikanaan ristiriitaisia reaktioita. Aikalaiskritiikki piti niitä toisinaan lapsellisina, kun taas realistisesti taidokkaita ja tunnelmaltaan vangitsevia muotokuvia arvostettiin laajemmin. Sittemmin juuri pirut, enkelit ja luurangot ovat nousseet Simbergin taiteen rakastetuimmiksi aiheiksi.

Näyttely taustoittaa Simbergin työskentelyä, teosten syntyprosesseja ja taidehistoriallisia vaikutteita sekä avaa niiden mahdollisia merkitystasoja uusimman tutkimuksen valossa. Simberg näyttäytyy uteliaana ja taitavana erilaisten tekniikoiden kokeilijana, joka otti haltuunsa muun muassa grafiikan menetelmiä ensimmäisten joukossa suomalaisella taidekentällä. Tärkeimpiä kuva-aiheitaan taiteilija kehitteli ja varioi moneen otteeseen eri tekniikoilla ja eri versioina.

Turun taidemuseon tuottaman ja Selina Kiiskisen kuratoiman näyttelyn teokset ovat peräisin yksityiskokoelmista ja useista julkisista kokoelmista (Emil Aaltosen taidekokoelma / Tampereen Taideyhdistys ry, Gösta Serlachiuksen taidekokoelma, HAM Helsingin taidemuseo, Hämeenlinnan taidemuseo, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Pohjanmaan museo, Reitzin säätiö, Suomen kansallismuseo, Turun taidemuseo, Vaasan seurakuntayhtymä). Esillä on tempera-, öljy- ja vesivärimaalausten lisäksi värillisiä ja mustavalkoisia etsauksia ja puupiirroksia. Kokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella paitsi Simbergin tunnettuja aiheita myös hänen taiteellista työskentelyään ja jatkuvaa kokeilua eri ilmaisumuotojen parissa.

Simbergin maailmaan voi tutustua syksyn aikana asiantuntijoiden erikoisopastuksilla: 28.10. Selina Kiiskinen: kuraattorikierros, 28.11. Nina Kokkinen: Totuudenetsijä Hugo Simberg ja 12.12. Marjatta Levanto: Hugo Simbergin maailma.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)