Kaikille tarjottava varhaiskasvatus voi parantaa matalasta sosioekonomisesta asemasta tulevien sekä maahanmuuttajataustaisten lasten koulumenestystä myös Suomessa. Tämä selviää väitöskirjatutkija Markus Laanisen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa.

Tutkimuksen lippulaiva INVESTin väitöskirjatutkija Markus Laanisen väitöskirja pohjautuu kolmeen osatutkimukseen, joissa tarkastellaan varhaiskasvatukseen osallistumisen yhteyttä lasten myöhempiin oppimistuloksiin sekä puheen kehitykseen eri taustoista tulevilla lapsilla Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Aiemmat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet varhaiskasvatuksen olevan yhteydessä koulutuksellisiin lopputulemiin erityisesti heikommista perhetaustoista tulevien lasten kohdalla. Varhaiskasvatuksen on havaittu myös kaventavan oppimiseroja maahanmuuttajataustaisten ja ei maahanmuuttajataustaisten lasten välillä. Syyksi jälkimmäiseen on nähty varhaiskasvatuksen kyky tukea varhaista kielen oppimista.

– Suomea koskevissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole aiemmin löydetty näyttöä siitä, että varhaiskasvatus edesauttaisi erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten koulutuksellisia lopputulemia, Laaninen kertoo tiedotteessa.

Laanisen tutkimuksista kaksi osoitti, että varhaiskasvatus voi edistää koulutuksellisia lopputulemia erityisesti matalan sosioekonomisen aseman sekä maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla myös Suomessa.

– Varhaiskasvatus voi siis edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa myös maissa, joissa varhaiskasvatusjärjestelmä on universaali, kaikille tarjolla oleva, Laaninen sanoo.

Yksi osatutkimuksista toi esille sen, että mitä pidempi lasten kotihoidontukijakson kesto oli, sitä heikompi oli heidän peruskoulun päättötodistuksen äidinkielen arvosanansa niissä perheissä, joissa vanhemmilla oli matala koulutustaso tai maahanmuuttajatausta.

Toisessa osatutkimuksessa Laaninen tutki varhaiskasvatusikäisten puheentuottoa.

– Virheet puheen tuottamisen testeissä nelivuotiaana olivat epätodennäköisempiä niillä matalasti koulutettujen vanhempien lapsilla, jotka viettivät viikkotunneilla mitattuna eniten aikaa varhaiskasvatuksessa, Laaninen kertoo.

Pohjoismaita vertaileva osatutkimus toi erisuuntaisen tuloksen. Laaninen tarkasteli 15-vuotiaiden nuorten lukutaitoa ja varhaiskasvatuksen aloitusikää. Parhaiten menestyivät ne nuoret, jotka olivat aloittaneet varhaiskasvatuksen 2–3-vuotiaana. He pärjäsivät keskimäärin paremmin kuin nuoret, jotka olivat aloittaneet varhaiskasvatuksen aikaisemmin tai vasta neljän ikävuoden jälkeen.

– Tämän osatutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan osoittaneet, että varhaiskasvatuksen varhainen aloitus hyödyttäisi erityisesti alemman sosioekonomisen taustan lapsia missään Pohjoismaassa, Laaninen sanoo.

Suomessa julkinen keskustelu kotihoidon ja varhaiskasvatuksen välillä on aika ajoin kiivasta. Siitä huolimatta aihetta on tutkittu Suomessa hämmentävän vähän.

Laanisen mukaan väitöstutkimuksen tulokset viittaavat osittain siihen, että varhaiskasvatuksella on mahdollisuuksia kaventaa eri taustoista tulevien lasten välisiä koulutuksellisia eroja myös Suomessa.

– Eriävät tulokset eri osatutkimusten välillä peräänkuuluttavat kuitenkin jatkotutkimustarpeita. Erityisesti tarvitaan aineistoja, joiden avulla voidaan paremmin huomioida lasten valikoituminen varhaiskasvatukseen ja seurata samoja lapsia lapsuudesta aikuisuuteen, Laaninen sanoo.

VTM Markus Laaninen esittää väitöskirjansa Universal Early Education and Educational Outcomes: The Role of Family Background julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15. toukokuuta kello 13 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2-luentosali, Assistentinkatu 7).

Vastaväittäjänä on professori Eva Österbacka (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Jani Erola (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)