Käteisen käytön rajuun vähenemiseen nähden lapset opettelevat rahataitoja kolikoilla ja seteleillä melko pitkään. Tulevina vuosina aineettoman rahan ymmärtäminen ja turvallinen asiointi tulevat lasten arkeen entistä varhaisemmassa vaiheessa, kertoo OP Pohjolan Arjen talouden palveluista vastaava Masa Peura.

OP Pohjolan lapsiasiakas saa ensimmäisen pankkikorttinsa keskimäärin 13-vuotiaana, selviää OP Pohjolan korttitilastoista.

– Rahan arvo hahmottuu lapselle aika pitkään kolikoilla ja seteleillä – usein peräti koko alakouluiän ajan. Maksukorttia voi hyvin harkita noin kymmenen ikävuoden molemmin puolin. Vanhemmat tekevät päätöksen lapsen taitojen ja arjen tarpeiden mukaan, Peura sanoo tiedotteessa.

Lapset oppivat rahataitoja parhaiten tosielämän harjoittelulla. Lapsen on hyvä ymmärtää vanhempien asettamat raamit rahankäytölle. Kortin saadessaan lapsen on jo tullut sisäistää rahan rajallisuus ja maksamisen perusasioita. Tueksi voi asettaa pankkikortin käyttörajat.

Monessa perheessä lapsesta tulee pankkikortin käyttäjä alakoulun mittaan. OP Pohjolassa alaikäisten pankkikorteista noin puolet saadaan jo alakouluvuosina.

Käteisnostot euroissa ovat nyt 44 prosenttia matalammalla tasolla kuin 2019. Nykylapset eivät välttämättä näe aikuisten tekevän ostoja käteisellä rahalla. Viikkoraha tosin annetaan lapselle pitkään käteisrahana.

Vuonna 2024 OP Pohjolan kyselyssä vastaajat arvioivat sopivimmaksi viikkorahaksi kymmenvuotiaalle noin yhdeksän euroa.

– Vaikka käteinen on yhä lasten rahataitojen ensiaskel, pankkikortti hankitaan nykyisin aiempaa nuorempana. Tyypillinen kortin hankkimisikä todennäköisesti laskee myös tulevina vuosina. Korttimaksaminen, aineettoman rahan ymmärtäminen ja turvallinen asiointi tulevat osaksi rahataitoja entistä varhaisemmassa vaiheessa, arvioi Peura.

Aineettoman rahan hahmottamisen tueksi on hyvä yhdessä katsoa lapsen tilitapahtumia ja pohtia, mihin raha kuluu ja miten sitä kertyy säästöön.

Lapset kuluttavat tileiltään eniten päivittäistavaraan ja pikaruokaan, mutta näiden jälkeen eniten rahaa siirtyy säästöihin ja sijoituksiin – enemmän siis kuin esimerkiksi kosmetiikkaan tai vaatteisiin.

– Viikkorahaostokset kortilla jättävät käteistä opettavaisemmin jäljen: tilitapahtumat ovat mainiota materiaalia rahataitojen opettelussa. Rahan käyttöä voi hallita lapsen tilin kautta käteistä vastaavalla tavalla, vinkkaa Peura.

Alaikäisillä tilin mediaanisaldo on korkeimmillaan kuusivuotiaana. Kuusivuotiaiden mediaanisaldo on nelinkertainen verrattuna 15-vuotiaiden mediaaniin. Mediaanisaldo 15-vuotiailla pyörii sadan euron tuntumassa.

– Ero kertoo lähinnä siitä, että useimmilla 15-vuotiailla on omaa vilkasta rahankäyttöä, kun taas alle kouluikäisille ohjataan säästöjä, joita lapset eivät vielä itsenäisesti kuluta. Suosittelemme, että lapselle kannattaakin perustaa lapsen nimissä oleva säästötili, jonne voi kerryttää säästöjä pidemmällä aikavälillä. Myös rahastosäästäminen pienillä summilla on varteenotettava vaihtoehto nuorten tulevaisuuden säästöjen ja sijoitusten kerryttämisessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)