Tuuli puhalsi lauantaina yli Suomen lähes hirmumyrskylukemissa. Hannes-myrskyssä voimakkain keskituulen nopeus maa-alueella oli 29 metriä sekunnissa ja merialueella 31 metriä sekunnissa, kun hirmumyrskyn kriteerinä pidetään vähintään 33 metriä sekunnissa. Puuta kaatui arviolta noin 300 000 kuutiometriä.

Myrskytuuli kaatoi puita Hanneksen päivänä 27. joulukuuta eri puolilla Suomea, erityisesti Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Pirkanmaalla. Epätavallinen tuulen suunta pohjoisesta ja vähäinen routa lisäsivät näillä alueilla vahinkojen määrää.

Suomen metsäkeskuksen keräämien tietojen mukaan laajimmat yhtenäiset tuulituhoalueet sijaitsevat Kristiinankaupungista Kokkolaan ulottuvalla alueella sekä Laitilan, Eurajoen ja Pyhärannan kunnissa. Alustavien tietojen mukaan Hannes-myrsky kaatoi yhteensä noin 300 000 kuutiometriä puuta. Suurmetsätuhoilta kuitenkin vältyttiin.

Metsälaki edellyttää, että metsätuhon vuoksi tehtävästä hakkuusta on tehtävä Metsäkeskukseen metsänkäyttöilmoitus. Metsäkeskuksen verkkosivuilla on karttapalvelu, jonka avulla metsänomistajat voivat viiveellä seurata, onko oman tilan lähellä tehty metsänkäyttöilmoituksia tuulituhohakkuista.

Laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa metsänomistajia poistamaan metsästä myrskyn tai muun luonnontuhon vahingoittamat havupuut, joista voi levitä hyönteistuhoja. Velvollisuus syntyy, kun metsässä on vahingoittuneita kuusia enemmän kuin kymmenen tai vahingoittuneita mäntyjä enemmän kuin 20 kuutiometriä hehtaaria kohti. Yksittäiset kaatuneet puut voi jättää metsään, sillä niistä syntyy vähitellen monimuotoisuuden kannalta tärkeää lahopuuta.

Myrskytuhopuiden korjuu vaatii tekijältään kokemusta ja vankkaa ammattitaitoa. Työn vaarallisuuden vuoksi metsänomistajan omatoiminen puunkorjuu ei ole suositeltavaa. Myös tarpeetonta liikkumista myrskytuhoalueella on vältettävä. Metsänomistajan kannattaa pyytää ammattiapua metsänhoitoyhdistyksestä, metsäyhtiöistä tai metsäpalveluyrittäjiltä. Työ sujuu turvallisimmin hakkuukoneella.

Etenkin toistensa päälle kaatuneissa tuhopuissa esiintyy vaarallisia jännitteitä, jotka voivat aiheuttaa ennalta arvaamattomia kaatumissuunnan muutoksia puun kaadon yhteydessä. Pelastuslaitos ja sähköyhtiöt vastaavat teiden ja sähkölinjojen päälle kaatuneiden puiden korjuusta. Ensisijaisesti tuhopuut korjataan pääväyliltä ja -linjoilta. Raivaustyöt jatkuvat laajemmilla tuhoalueilla vielä useita päiviä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)