Suomen suurimpien kaupunkien ja niiden peruskoulujen tavoissa järjestää painotettua opetusta on tunnistettavissa eriarvoistavia käytäntöjä, osoittaa Terhi Pasun Turun yliopistoon tekemä kasvatustieteen väitöstutkimus. Painotetulla opetuksella viitataan esimerkiksi urheilu-, kieli- ja musiikkiluokkiin.

Väitöstutkimuksesta käy ilmi, että painotetun opetuksen oppilasvalikointi asettaa osan oppilaista epäedulliseen asemaan taustatekijöihin liittyvistä syistä, mikä johtaa epätasa-arvoisiin mahdollisuuksiin päästä painotettuun opetukseen. Pasun mukaan kyseessä on rakenteellisen eriarvoisuuden mekanismi, vaikka se ei olisi tarkoituksellista.

– Esimerkiksi liikunnasta tai musiikista kiinnostuneen hakijan, joka ei harrasta näitä vapaa-ajallaan, on käytännössä lähes mahdotonta päästä painotettuun opetukseen silloin, kun valintakriteereissä edellytetään tai toivotaan musiikkiopisto- tai urheiluseurataustaa, Pasu toteaa tiedotteessa.

Suomessa painotettu opetus vaikuttaa monilla perheillä koulun valintaan ja kouluille se on peruste valikoida osa oppilaistaan. Lakisääteisesti painotetun opetuksen oppilasvalinnoissa voidaan käyttää oppilaiden taipumuksia osoittavaa koetta.

– Oppilaiden valinta painotettuun opetukseen on paikoin hyvinkin yksityiskohtaista, oppilaiden taustatekijöitä painottavaa ja oppilasmäärin mitattuna laajaa. Tämä haastaa yhteisen ja yhtenäisen peruskoulun ideologiaa, Pasu sanoo.

Pasun väitöstutkimus vahvisti jo aiemmissa tutkimuksissa esiin tullutta havaintoa, että painotettuun opetukseen valikoidut oppilaat ryhmitellään tyypillisesti omiksi opetusryhmikseen. Oppilaiden valinnan ja ryhmittelyn seurauksena kouluihin muodostuu erilaisia koululuokkia, mikä erottelee lapsia eri vertaisryhmiin yhteiskuntaluokkasidonnaisesti.

– Oppilaiden ryhmittely koulujen sisällä on koulutuspoliittinen toimi. Mikäli muodostetaan pysyviä painotetun opetuksen luokkia, lapset erotellaan eri luokille taustan ja koulumenestyksen mukaan, Pasu huomauttaa.

Väitöstutkimuksessaan Pasu havaitsi, että kaupungeilla ja kouluilla on moninaisia käytäntöjä painotetun opetuksen järjestämiseen liittyen oppilaiden valikointiin ja ryhmittelyyn, opetussuunnitelmiin ja alueelliseen sijoittamiseen.

– Kansallinen ohjeistus painotetun opetuksen järjestämiseen on varsin väljä. Se jättää opetuksen järjestäjille ja peruskouluille paljon päätäntävaltaa siinä, miten painotettua opetusta käytännössä järjestetään. Näistä paikallisista toimintatavoista tai niiden tasa-arvohaasteista ei kuitenkaan ole ollut ajantasaista kokonaiskuvaa. Tähän tarpeeseen väitöskirjani pyrkii vastaamaan, Pasu sanoo.

Eriävät käytänteet painotetun opetuksen järjestämisessä haastavat sekä oppilaiden yhdenvertaisuutta peruskoulutuksessa että perusopetuksen alueellisen tasa-arvon toteutumista.

Pasun mukaan painotettuun opetukseen liitetty opetuksen määrän ja opetussisältöjen lisäresursointi muodostuu koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta ongelmalliseksi silloin, kun ne mahdollistetaan vain erillisin soveltuvuuskokein valikoiduille oppilaille.

– Tutkimukseni nostaa esille tarpeen pohtia kriittisesti painotetun opetuksen järjestämisen käytänteitä. Aihe on ajankohtainen, sillä koulujen eriytymisen ehkäiseminen on sekä kansallisesti että paikallisesti keskeinen koulutuspoliittinen tavoite, Pasu kiteyttää.

Pasun monimenetelmällinen väitöstutkimus pohjautuu dokumentti- ja oppilasrekisteriaineistoon sekä paikkatietoa hyödyntävään oppilasalueaineistoon 2020-luvun alkuvuosilta.

KM Terhi Pasu esittää väitöskirjansa Painotettu opetus kaupunkikouluissa Suomessa: Painotetun opetuksen oppilasvalikointi ja -ryhmittely, opetussuunnitelmat ja alueellinen sijoittaminen 2020-luvun alussa julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29. elokuuta kello 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2-sali, Assistentinkatu 7).

Vastaväittäjänä on dosentti Marja Peltola (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Piia Seppänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)