Vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavilla henkilöillä fyysisen terveyden seuranta jää usein psyykkisen hoidon varjoon. Uusi väitöstutkimus osoittaa, että fyysisen terveyden arviointi on tärkeää mielenterveyshoidossa – mutta vaatii aikaa ja tukea.

Turun yliopistossa väittelevä terveystieteiden maisteri, väitöskirjatutkija Camilla Långstedt on tutkinut fyysisen terveysseulonnan soveltuvuutta mielenterveystyöhön sekä hoitajien ja potilaiden kokemuksia uuden seulontatyökalun käytöstä psykiatrisessa avohoidossa. Tutkimus oli ensimmäinen suomenkielinen tutkimus, jossa käytettiin Finnish Health Improvement Profile (HIP-F) -seulontatyökalua.

– Tutkimus tuo useita uusia näkökulmia ja käytännön havaintoja fyysiseen terveyteen liittyvän seulonnan toteuttamisesta, Långstedt kertoo tiedotteessa.

Tutkimuksessa käytetty seulontatyökalu on suomennettu versio kansainvälisestä Health Improvement Profile lomakkeesta (HIP). Sen avulla hoitaja arvioi potilaan kanssa keskustellen tämän fyysiseen terveyteen ja elintapoihin liittyviä asioita, kuten painoa, verenpainetta, ruokavaliota, tupakointia ja unta.

Potilaat kokivat fyysisen terveyden seulontatyökalun hyödylliseksi ja helposti ymmärrettäväksi. Se lisäsi heidän tietoisuuttaan omasta terveydestään ja auttoi sitoutumaan hoitoon. Hoitajien näkökulmasta seulonta oli kuitenkin aikaa vievää ja sen toteuttamista vaikeuttivat resurssipula, työkuorma sekä potilaiden psyykkinen vointi. Hoitosuhteen luottamus ja riittävä tuki nousivat tärkeiksi edellytyksiksi seulonnan onnistumiselle.

– Fyysinen terveys jää helposti taka-alalle, kun keskitytään mielenterveyden oireisiin. Potilaat kuitenkin haluavat huolehtia myös muusta hyvinvoinnistaan, Långstedt sanoo.

Väitöskirjatutkimus selvitti, kuinka hoitajat toteuttivat seulonnan käytännössä, ja tunnisti siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimus osoitti, että fyysisen terveyden seuranta on paitsi mahdollista myös olennainen osa kokonaisvaltaista mielenterveyshoitoa. Käytännön toteutus vaatii kuitenkin aikaa ja resursseja. Tulosten pohjalta voidaan kehittää käytäntöjä fyysisen terveyden seurantaan ja tukemiseen.

– Jotta seulonnat saataisiin osaksi arjen rutiineja, tarvitaan selkeitä toimintatapoja, tukea ja hyvää käytännön organisointia, Långstedt toteaa.

Vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavien henkilöiden elinikä on jopa 20 vuotta lyhyempi kuin muulla väestöllä. Syynä ovat usein hoitamattomat fyysiset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja lihavuus. Tästä seuraa paitsi inhimillistä kärsimystä myös taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle.

Nykyiset fyysisen terveyden seurantakäytännöt ovat riittämättömiä. Långstedtin väitöstutkimus tuo uutta tietoa fyysisen terveysseurannan toteuttamisesta; seulontatyökalun sovellettavuudesta ja toteutukseen kliinisessä hoitotyössä liittyvistä tekijöistä. Tulokset ovat uutta suomalaisessa kontekstissa ja tarjoaa käytännön tietoa erityisesti psykiatriseen avohoitoon.

TtM Camilla Långstedt esittää väitöskirjansa Implementation of physical health screening for persons with schizophrenia spectrum disorders julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24. lokakuuta kello 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10).

Vastaväittäjänä on professori Marja Härkänen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.

Väitöskirja on yliopiston julkaisuarkistossa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)