Kaupunkiympäristölautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle esitetään, että kaupunginhallitus hyväksyy Kupittaan siirtolapuutarhan kehittämissuunnitelman mukaan lukien sen sisältämät tärkeimmät kehittämisehdotukset sekä siirtolapuutarha-alueen maanvuokrasopimuksen ja vuokra-alueella sijaitsevien kaupungin omistamien rakennusten luovuttamisen.

Maanvuokrasopimus on valmisteltu kehittämissuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta. Maanvuokrasopimuksen ehdot ja hyväksyttäväksi esitetyt toimenpiteet lisäävät siirtolapuutarhan toiminnallisuutta, avoimuutta ja yleistä virkistyskäyttöä. Rakentamis- ja palstanhoito-ohjeet ovat tärkein keino vaalia puutarhan arvoja ja ne ovat myös maanvuokrasopimuksen liitteenä.

Yleiskaava 2029 tuli voimaan 10.8.2024. Kupittaan siirtolapuutarha on osoitettu siirtolapuutarha- ja virkistysalueeksi (RP/V). Kehittämissuunnitelmaa on valmisteltu yleiskaavamerkinnän pohjalta. Lähtökohtana on ollut lisätä alueen toiminnallisuutta, avoimuutta ja yleistä virkistyskäyttöä samalla turvaten puutarhan arvot ja siirtolapuutarhatoiminnan jatkuvuus. Puutarhan kehittämistä ohjaavat myös kaupunkistrategian kirjaukset osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä sekä rikkaasta kaupunki- ja lähiluonnosta.

Viljelypalstojen maanvuokrasopimukset umpeutuvat vuoden lopussa. Uuden maanvuokrasopimuksen laatiminen tarjoaa mahdollisuuden edistää alueen yleistä virkistyskäyttöä. Siirtolapuutarhakäytössä oleva alue on tarkoitus vuokrata yhtenä kokonaisuutena Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:lle pääpiirteissään samansisältöisin sopimusehdoin kuten on Peltolan siirtolapuutarhan alue vuokrattu Peltolan Siirtolapuutarhayhdistys ry:lle 1.1.2021 lähtien.

Siirtolapuutarhan Uudenmaantien puoleisessa reunassa olevilla palstoilla ei ole voimassa olevia vuokrasopimuksia. Niiden mökit on purettu. Alue on keskeinen siirtolapuutarhan yleisen virkistyskäytön kehittämisen kannalta. Tämä siirtolapuutarhan osa jätetään vuokra-alueen ulkopuolelle.

Vuonna 1934 perustettu Kupittaan siirtolapuutarha on Turun siirtolapuutarhoista vanhin. Alueella on 56 viljelykäyttöön vuokrattua palstaa. Kaupunki hankki Uudenmaantien puoleiset palstat hallintaansa 2010-luvulla, ja niistä muodostunut puistopuutarha sekä viljelypalstojen keskellä oleva mökitön palsta ovat kaikkien käytettävissä. Yhteiskäyttöalueiden hoidosta vastaa Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys.

Siirtolapuutarhan yhteiskäyttörakennuksia ovat keskusmaja, kesäkäytössä oleva WC-kontti sekä kaksi vajaa. Kaupunki on vuokrannut rakennukset ryhmäpuutarhayhdistykselle. Keskusmaja on entinen kalustovaja, jonka ryhmäpuutarhayhdistys muutti talkootyöllä yhteismajaksi. Rakennus on kooltaan noin 75 neliömetriä, ja se soveltuu lähinnä kesäkäyttöön. Keskusmajan kunto on tyydyttävä.

Kupittaan puutarhamökit ovat Suomen muiden siirtolapuutarhojen mökkeihin verrattuna pieniä. Puutarhan rikas kasvilajisto on muotoutunut 90 vuotta jatkuneen viljelyn myötä. Ryhmäpuutarhayhdistys on edistänyt alueen käyttöä avoimena toimintaympäristönä.

Vuonna 2023 kaupunkilaisilta kerättiin siirtolapuutarhaa koskevia näkemyksiä ja kehittämisajatuksia ideapajan ja kyselyn avulla. Tietoa tarvittiin kehittämissuunnitelman tavoitteiden asettamisen ja suunnitelman valmistelun tueksi.

Kaupunginhallitus hyväksyi kehittämissuunnitelman tavoitteet huhtikuussa 2024. Ne ovat ohjanneet kehittämissuunnitelman sekä rakentamis- ja palstanhoito-ohjeiden valmistelua. Kehittämissuunnitelma sekä erilliseksi dokumentiksi kootut rakentamis- ja palstanhoito-ohjeet viimeisteltiin helmikuussa.

Kehittämissuunnitelman hyväksymistä käsiteltiin kaupunginhallituksessa maaliskuussa. Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että maanvuokrasopimus tuodaan kaupunkiympäristölautakunnan ja edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi samanaikaisesti kehittämissuunnitelman kanssa syyskuun loppuun mennessä. Maanvuokrasopimuksen on tätä ennen oltava yhdistyksen hyväksymä.

Kehittämissuunnitelmaa ei ole muutettu kaupunginhallituksen palautuspäätöksen jälkeen. Rakentamis- ja palstanhoito-ohjeisiin on tehty elokuussa tulkintaa helpottavia täydennyksiä ja selvennyksiä.

Siirtolapuutarhan toiminnallisuutta, avoimuutta ja yleistä virkistyskäyttöä lisätään. Siirtolapuutarhatoiminnan jatkumisen edellytykset turvataan. Siirtolapuutarhan kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja puutarhataiteelliset arvot huomioidaan. Siirtolapuutarha on luonnon ja asukkaiden hyvinvointia edistävä viherympäristö. Osallisuutta ja yhteistyötä alueen kehittämisessä edistetään.

Uusien sisäänkäyntien, yhteiskäyttörakennusten ja pensasaidan osalta on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja.

Uudenmaantien puoleinen puistopuutarha jää yhdistykselle vuokrattavan alueen ulkopuolelle. Se on kaikille avoin osa viheralueiden ja puistojen verkostoa, jolloin yhä useampi kaupunkilainen voi löytää alueen. Kaupunki voi kehittää aluetta viherympäristönä haluamallaan tavalla ja päättää sen kunnossapidon tasosta. Ensimmäisessä vaiheessa tuodaan penkkejä ja kunnostetaan polkuja. Hoidon kustannukset ovat noin 6 600 euroa vuodessa. Uudenmaantien puoleiselle reunalle toteutetaan runsaampi ja tiheämpi pensasaidanne suojaamaan oleskelualueita. Kustannusarvio on noin 11 000–15 000 euroa.

Puistopuutarhassa säilytetään siirtolapuutarhamainen luonne. Kouluilla, päiväkodeilla, yliopistolla ja muilla toimijoilla on mahdollisuus käyttää aluetta. Yhdistyksellä on mahdollisuus ottaa puistopuutarha kummipuistokseen.

Siirtolapuutarhapalstojen keskellä oleva mökitön palsta vuokrataan yhdistykselle osana siirtolapuutarha-aluetta. Palsta säilyy kaikille avoimena yhteiskäyttöalueena. Kunnossapito kuuluu yhdistykselle. Yhdistys kehittää aluetta oleskelupaikaksi ja perinnekasvitarhaksi.

Keskusaukio sisällytetään vuokra-alueeseen. Yhdistys sitoutuu edistämään keskusaukion joustavaa käyttöä erilaisiin tapahtumiin, kuten ruokapäiviin, puutarhamarkkinoi­hin tai kirpputoreihin, sekä tarjoamaan keskusaukiolta kausimyyntipaikkoja esimerkiksi marjojen, vihannesten tai jäätelön myyntiä varten.

Kaupunki luovuttaa keskusmajan yhdistykselle. Yhdistys sitoutuu pitämään keskusmajaa kaikille avoimena esimerkiksi tapahtumien ja kesäkahvilan aikana.

Kaupunki avaa näköyhteyden Kunnallissairaalantien ja Uudenmaantien kulmasta puistopuutarhaan kasvillisuutta vähentämällä. Tämä luo avoimuuden tuntua sekä yhteyttä keskustan ja Kupittaanpuiston suuntaan. Palstanvuokraajat pitävät palstojen käytävänpuoleiset pensasaidat korkeintaan 120 sentin korkuisina, jotta käytäviltä näkee palstoille.

Kaupunki toteuttaa opastamisen konseptin mukaisia opasteita keskeisiin tulosuuntiin sekä infotaulun sisäänkäynnin ulkopuolelle. Kustannusarvio on noin 10 000–20 000 euroa.

Sisäänkäynnistä tehdään näkyvämpi ja kutsuvampi esimerkiksi kasvillisuuden, valaistuksen tai rakenteiden avulla. Säilytetään nykyinen sisäänkäynti pääsisäänkäyntinä. Nykyisen sisäänkäynnin muutosten kustannusarvio on noin 10000–20 000 euroa.

Kehittämissuunnitelman valmistelun aikana on tutkittu mahdollisuuksia avata siirtolapuutarhaan yksi tai useampi uusi sisäänkäynti. Tarkasteltuja sijaintivaihtoehtoja oli kuusi.

Läpikulku siirtolapuutarhan läpi lisää roskaantumisen ja häiriökäyttäytymisen riskiä. Tämä riski on suurin vaihtoehdoissa, joissa sisäänkäynti sijoittuu Citymarketin läheisyyteen. Siirtolapuutarhan keskeinen sijainti yhdistettynä vartioimattomuuteen voi mahdollisesti tuoda alueelle myös epätoivottua toimintaa. Citymarketin ympäristön levottomuus vaikuttaa lisääntyneen ympärivuorokautisen aukiolon myötä.

Uuden sisäänkäynnin lukitseminen yöksi ja talvikaudeksi ehkäisisi haittoja ja riskejä merkittävästi. Mahdollinen lukitusjärjestelmä voi olla sähköinen tai mekaaninen.

Vaikka lukitusjärjestelmää ei toteutettaisi, sisäänkäynti on tärkeää varustaa portilla, jota päiväkoti-ikäinen ei yllä itse avaamaan. Tällä ei tarkoiteta varsinaista päiväkoteihin tarkoitettua porttia, joka saattaa olla vaikeasti avattava aikuisellekin, vaan yksinkertaisempaa ratkaisua. Kun portti voidaan tarvittaessa sulkea, puistopuutarhaa on helpompi käyttää edelleen päiväkotiryhmien toimintaan.

Kaupunkiympäristölautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle esitetään, että kehittämissuunnitelmassa tutkituista vaihtoehdoista valitaan vaihtoehto D, joka edistää siirtolapuutarhan saavutettavuutta Kupittaanpuiston suunnalta sekä mahdollistaa läpikulun puistopuutarhaa pitkin. Vaihtoehdossa sisäänkäynti on puistopuutarhan eteläpäässä.

Lautakunnalle esitettän, että kaupunki ei investoi yöajaksi ja talvikaudeksi lukittavaan sähköiseen porttiin. Kustannusarvio on noin 9 000 euroa. Kustannusarvio sisältää lapsiturvallisen portin asennuksineen sekä tarvittavan puistokäytäväosuuden.

Rakentamis- ja palstanhoito-ohjeiden noudattaminen edistää siirtolapuutarhan vehreyden ja kasvillisuuden monimuotoisuuden säilymistä. Kaupunki huomioi kasviperinnön ja luonnon monimuotoisuuden puistopuutarhan hoidossa ja kehittämisessä. Yhdistys perustaa yhteiskäyttöpalstalle perinnekasvitarhan ja kokoaa siihen siirtolapuutarhan arvokkaimpia kasvilajeja ja -lajikkeita talteen ”perinneperennapankkiin”. Yhdistys toimii perinnekasvillisuutta koskevan tiedon välittäjänä ja edistää näin kasviperinnön säilymistä. Yhdistys ohjaa viljelijöitä säilyttämään palstoilla myös luonnonvaraista kasvillisuutta sekä luomaan elinympäristöjä eläimistölle.

Kupittaan siirtolapuutarha on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas viherympäristö. Arvojen säilyminen edellyttää, että mökkejä kunnostetaan niiden alkuperää kunnioittaen ja kasvillisuuden erityisarvot tunnistetaan. Siirtolapuutarhaan on laadittu rakentamis- ja palstanhoito-ohjeet.

Rakentamisessa lähtökohtana on nykyisten puutarhamökkien ja keskusmajan säilyttäminen ja korjaaminen niiden arvot huomioiden. Ohjeiden liitteenä on esitetty puutarhamökkien tyyppipiirustukset. Ohjeet käsittelevät myös rakennelmia, kuten vajoja ja terasseja, sekä palstan hoitoa, kuten kasvipeitteisen alan osuutta, kasvilajeja sekä pensasaitojen ja puiden korkeutta.

Suunnitelman valmistelun aikana on tehty yhteistyötä Turun yliopiston kanssa siirtolapuutarhan rakennuskannan ja kasvillisuuden arvojen selvittämiseksi.

Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n kanssa on neuvoteltu Kupittaan siirtolapuutarha-alueen maanvuokrasopimuksesta ja alueen kaupungin omistamien rakennuksien luovuttamisesta.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että Turun kaupunki vuokraa Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:lle Turun kaupungin omistaman noin 19 897 neliömetrin suuruisen alueen, joka muodostuu osista Turun kaupungin tilaa Skarppakulla (Kurjenmäki) ja yleisestä alueesta.

Vuokra-aika alkaa 1.1.2026 ja jatkuu 31.12.2045 saakka, jolloin vuokraus päättyy irtisanomista vaatimatta. Perusvuosivuokraksi vahvistetaan 20 000 euroa. Muutoin noudatetaan oheisia maanvuokrasopimusehtoja.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että Turun kaupunki ei vaadi maanvuokrasopimukselle vakuutta, sillä vastaavanlaisesta 1.1.2021 alkaneesta siirtolapuutarhan maanvuokrasopimuksesta Turun kaupungin ja Peltolan siirtolapuutarhayhdistys ry:n välillä ei ole vaadittu vakuutta.

Kaupunginhallitukselle esitetään myös, että Turun kaupunki luovuttaa vastikkeetta Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:lle Turun kaupungin tilalla Skarppakulla (Kurjenmäki) sijaitsevat Kupittaan siirtolapuutarhan keskusmajan, wc-kontin ja kaksi varastorakennusta.

Päätöksen perusteella laadittavat vuokrasopimus ja lahjakirja on Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n taholta allekirjoitettava kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin kaupunki on ilmoittanut vuokramiehelle, että vuokrasopimus on kaupungin puolesta allekirjoitettavissa. Muussa tapauksessa tämä päätös katsotaan rauenneeksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)