Fyysinen kunto, liikunta ja ruutuaika ovat yhteydessä mielenterveyden ja oppimisen taustalla vaikuttaviin aivotason mekanismeihin, osoittavat Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tuoreet tutkimukset. Elämäntapojen ja fyysisen kunnon vaikutuksia nuorten aivojen toimintaan on tutkittu vasta vähän.

– Uudet tulokset korostavat aktiivisen elämäntavan, paremman kunnon sekä maltillisen ruutuajan merkitystä aivojen kehitykselle nuoruudessa, toteaa väitöskirjatutkija Hannamari Skog Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä tiedotteessa.

Ensimmäisessä tutkimuksessa tutkittavien kuntoa ja elämäntapoja seurattiin lapsuudesta lähtien. Paremmalla fyysisellä kunnolla havaittiin yhteys nuoruudessa herkempään motorisen aivokuoren ärtyvyyteen sekä vahvempaan inhibitioon – tekijöihin, joiden tasapaino säätelee aivojen kehitystä ja oppimisprosesseja. Toinen tutkimus selvitti ruutuajan ja liikunnan yhteyksiä aivotoimintaan. Tulosten mukaan aivojen kehityksen kannalta keskeiseltä ei näytä yksin ruutuajan kesto, vaan merkitystä on eri digitaalisten laitteiden käyttötavoilla.

– Digitaalisten laitteiden passiivinen käyttö, kuten puhelimen selailu tai tv:n ja videoiden katselu, heikensi nuorten aivokuoren inhibitiota eli niin sanottua aivojen ”jarrujärjestelmää”.

Aktiviinen toiminta digilaitteilla taas oli yhteydessä herkempään aivokuoreen ärtyvyyteen, samoin kuin ohjatun liikunnan harrastaminen urheiluseurassa.

Skogin mukaan nuoruudessa olisikin hyvä päästä harrastamaan liikuntaa myös ohjatusti.

– Sosiaalisen hyvinvoinnin lisäksi se näyttää edistävän myös nuorten aivoterveyttä. Ruutuaikaa taas tulisi olla maltillisesti ja mieluiten sellaisen digitaalisen median parissa, joka aktivoi ja pitää liikkeessä.

Lasten liikunta ja ravitsemus- sekä FitBrain-hankkeisiin liittyviin tutkimuksiin osallistui 45 tervettä 16–19-vuotiasta suomalaisnuorta, 25 tyttöä ja 20 poikaa. Kestävyyskuntoa mitattiin suoralla maksimaalisella polkupyöräergometritestillä, lihasvoimaa vauhdittomalla pituushypyllä, nopeutta ja ketteryyttä 10 x 5 metrin sukkulajuoksulla ja yläraajojen koordinaatiota box and block -testillä. Kyselyillä kartoitettiin ruutuaikaa sekä ohjatun urheilun, muun ohjatun liikunnan ja omaehtoisen liikkumisen määrää.

Transkraniaalisella magneettistimulaatiolla eli TMS:llä mitattiin muun muassa aivojen reagointiherkkyyttä magneettipulssilla aiheutettuun ärsykkeeseen ja aivojen kykyä hillitä tai vaimentaa toimintaa tarpeen mukaan. Nämä mittaukset kuvaavat aivojen aktiivisuutta kiihdyttäviä ja jarruttavia toimintoja, joita säätelevät välittäjäaineet, kuten glutamaatti ja GABA. Samat välittäjäaineet vaikuttavat aivojen muovautuvuuteen ja niiden toimintahäiriöt ovat yhteydessä muun muassa tarkkaavaisuusongelmiin sekä mielenterveyshäiriöihin.

Tulokset julkaistiin Neuroscience- ja Frontiers in Neuroscience -tiedelehdissä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)