Kaarnalaivurista kuoriutui Vahvat Lasit

Hitinhaistelu ei kiinnosta Vahvoja Laseja.
Hitinhaistelu ei kiinnosta Vahvoja Laseja. Kuva: Jukka Vainio

Kesällä 2023 Kimmo Kiviranta oli uuden edessä. Miehen edellinen bändi Kaarnalaivuri oli laitettu naftaliiniin pitkälti käytännön syistä. Puolet bändistä vaikutti Turun seudulla ja puolet pääkaupunkiseudulla. Koko bändille sopivia harjoitusaikoja ei tahtonut kalenterista löytyä. Palo soittohommiin ei kuitenkaan ollut hävinnyt.

Pienen hakemisen jälkeen syntyi Vahvat Lasit -kokoonpano. Soittajia etsiessään ei tarvinnut lähteä merta edemmäs kalaan.

– Mukana on muun muassa oma poikani Eero, joka soitti jo Kaarnalaivurissa. Lauluun tuli Karmakosken Heikki, joka oli myös Kaarnalaivurissa. Basistia jouduttiin etsimään vähän kauemmin, mutta siihen löydettiin Ari Laine, joka tuo hyvää botnea, kehuu Kiviranta.

Kokoonpanon löydyttyä löytyi orgaanisesti myös uuden bändin musiikillinen linja, joka voi määritellä suomenkieliseksi rockpopiksi. Mutta aivan perinteiseksi neljän miehen rokkibändiksi Vahvat Lasit ei Kivirannan mukaan solahda. Vaikutteita haetaan laajalla skaalalla perinteisestä suomirokista Dire Straitsiin ja jopa Genesikseen.

– Uusien biisien lisäksi soitamme myös vanhoja Kaarnalaivurin biisejä uusiksi sovitettuna. Eeron ja Arin muodostamalla rytmiryhmällä on aika tymäkkä tatsi, että siihen päälle on hyvä soittaa sellaisia juttuja, joita katson biisien kaipaavan, biisien säveltämisestä päävastuun kantava ja sähkökitaran varressa viihtyvä Kiviranta toteaa.

– Kaarnalaivurissa haettiin tarkoituksellakin radioystävällistä vähän sileämpää soundia. Nyt pääpaino on popin sijaan rockissa, hän jatkaa.

Vahvojen Lasien ensisijaisena pyrkimyksenä ei ole lyödä läpi massasuosioon. Soittamisen pääasiallinen motivaatio syntyy muista seikoista.

– Lähtökohta on se, että meillä on mukavaa ja joka ukko tykkää musiikistamme. Erilaiset keikat ovat myös tämän homman suola. Itse en ole nauttinut soittamisesta näin paljon pitkään aikaan, Kiviranta tiivistää.

Kuluvan kesän aikana Vahvat Lasit kävi nauhoittamassa kaksi biisiä, jotka julkaistaan alkusyksyn aikana digitaalisesti. Myös keikkoja on tarkoitus soittaa Turun seudulla. Vahvat Lasit nousee lavalle ainakin 2. marraskuuta Pikku-Torressa Mistola-klubin puitteissa.

– Tänä päivänä keikkailumahdollisuuksia ylipäätään on Turun seudulla vähemmän kuin takavuosina. 1990-luvulla keikkapaikkoja oli moninverroin enemmän kuin nykyään. Lisäksi oli esimerkiksi DBTL, joka näkyi joka puolella kaupunkia ja bändit soittivat monia keikkoja eri paikoissa. Jotkut bändit siirtyivät maitokärryillä soittokamojen kanssa paikasta toiseen, Kiviranta muistelee.

– Hienoa, että nykyään on Juhani Mistolan ja Turun Rytmiklubin kaltaisia tyyppejä, joiden aktiivisuus näkyy ruohonjuuritasolla, hän kiittelee.

Ilkka Lappi

Kysely: Kausivalot voivat syttyä, kun illat pimenevät

Kausivalot voivat syttyä pihoilla ja parvekkeilla heti iltojen pimetessä tai viimeistään marraskuussa. Sopiva aika jouluvalojen sammuttamiseen on loppiainen tai helmikuun alku, mutta kausivaloja voi pitää päällä vaikka läpi vuoden.

Painava sähköauto vaatii tarkkuutta renkaiden valinnassa

Talvi voi tuoda sähköautoilijalle erityisiä vaaranpaikkoja, jotka liittyvät renkaiden valintaan ja ajotapaan. Oikeilla rengasvalinnoilla voi ehkäistä vahinkoja ja parantaa liikenneturvallisuutta merkittävästi.

Eurobarometri: huoli elintarvikkeiden mikromuoveista lisääntynyt Suomessa

EU-kansalaisten mielipiteitä luotaavan kyselyn mukaan kansalaisten huoli elintarvikkeiden mikromuoveista on lisääntynyt Suomessa. Eurobarometrin mukaan suomalaisvastaajista 51 prosenttia kokee ruoasta löytyvät mikromuovit suurimmaksi elintarviketurvallisuuden huolenaiheeksi ja 90 prosenttia kertoo ainakin kuulleensa aiheesta. Mikromuovihuolen osalta kasvua edellisestä, kolmen vuoden takaisesta kyselystä on 11 prosenttiyksikköä.

Kysely: Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti yhteiskunnan sähköistymiseen, mutta vain harva valmis maksamaan siitä enemmän

Suomalaisista yli puolet suhtautuu myönteisesti yhteiskunnan sähköistymiseen, selviää tuoreesta Sähköistyvä Suomi -kyselytutkimuksesta. Samalla suomalaisia huolestuttaa vaikutukset sähkön hintaan ja kotitalouksien eriarvoistumiseen, kulutuksesta ollaan kuitenkin valmiita joustamaan. Sähköistämisellä tarkoitetaan siirtymistä fossiilisista energialähteistä fossiilivapaaseen sähköön yhteiskunnan eri sektoreilla.

Tuloverojen määrä kasvoi mutta kasvu hidastui viime vuonna

Tuloverojen yhteismäärä (henkilöiden tuloverot ja yhteisöverot) oli viime vuonna 45,1 miljardia euroa, eli 1,3 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2023 (+2,9 %). Keskimäärin suurimmat veronpalautukset maksettiin Kauniaisissa. Vuoden 2024 henkilö- ja yhteisöverotuksen verotiedot tulevat julkisiksi keskiviikkona 12. marraskuuta.

Vuokraskuuteilla ei jatkossa ajeta Turussa viikonloppuöisin

Mikroliikkumisen ongelmakohtiin pyritään jatkossa puuttumaan kansallisen lainsäädännön avulla. Liikennepalvelulakiin 1. elokuuta voimaan tulleiden muutosten myötä kuntien on myönnettävä mikroliikennepalveluiden tarjoajille mikroliikennelupa. Turun kaupunki ottaa mikroliikenneluvan käyttöön 1. tammikuuta alkaen.

Nukketeatteri Kas Kummaa! täyttää 20 vuotta

Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahti (vas.) ja Kirsi Koskinen.

Turun ja Kaarinan seurakuntien nukketeatteri Kas Kummaa! täyttää 20 vuotta. Kahden vuosikymmenen aikana yli 20 000 turkulaista ja kaarinalaista lasta ja aikuista on nähnyt heidän esityksiään ja päässyt osalliseksi nukketeatterin taiasta.

Yrittäjägallup: Tekoälyn käyttö yleistynyt nopeasti Suomen pk-yrityksissä

– Tämä on erittäin lupaavaa suomalaisten yritysten osaamisen ja tuottavuuden kannalta. Tekoälyn käytöstä voi tulla suomalaiselle pk-kentälle merkittävä kilpailuetu, sillä kansainvälisen vertailun mukaan Suomi on tekoälyn käytön ykkösmaa Euroopassa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.

Kaarina-talossa luento Reidar Särestöniemestä

Reidar Särestöniemi: Kansanmusiikilla viritetty omakuva (1972).

Kaarinan Taideyhdistyksen kanssa yhteistyössä toteutettava luento käsittelee taiteilija Reidar Särestöniemen elämää ja taidetta. Luento kuullaan Kaarina-talossa torstaina 13. marraskuuta. Särestöniemi (1925–81) on tunnetuimpia suomalaisia kuvataiteilijoita ja aikansa merkittävin lappilainen taiteilija. Särestöniemen syntymästä on kulunut tänä vuonna sata vuotta. Luennoitsijana on taidehistorioitsija, FM Leena Reinilä .

Syöpäpotilaan yhdenvertainen hoitopolku yhteinen tavoite

Kymmenvuotisen strategian tavoitteena on kehittää ihmislähtöisiä palveluita ja varmistaa yhdenvertainen syövänhoito. Samalla vähennetään syöpätaakkaa ehkäisyn ja varhaisen toteamisen kautta.

Lähijunien paluu Toijalan radalle lähempänä kuin 30 vuoteen – kunnat haluavat tunnin vuorovälin junaliikenteen Turun ja Tampereen välille

Radanvarren kunnat Tampereelta Turun kautta Naantaliin haluavat korvata riittämättömästi palvelevan markkinaehtoisen kaukojunayhteyden tiheämmällä lähijunaliikenteellä. Junayhteys tahdotaan osaksi valtion vuonna 2031 käynnistyvää ostoliikennekokonaisuutta. Kasvukolmion Turun ja Tampereen välisen kyljen kehittäminen hyödyttää koko Suomen taloutta.

Topinojan pintarakenneurakasta aiheutuu hajuhaittaa

Topinojan jätekeskuksessa käynnissä oleva vanhan kaatopaikka-alueen pintarakenneurakka aiheuttaa tällä hetkellä hajuhaittoja. Haju aiheutuu salaojalinjojen kaivuutyöstä, joka kestää arviolta noin viikon verran. Hajun voimakkuus voi vaihdella säätilan mukaan, ja se saattaa olla ajoittain voimakasta.

Urban Partners ja Rakennusliike Lapti voittaneet kilpailutuksen viiden päiväkodin toteutuksesta Turkuun

Havainnekuva Härkämäen päiväkodista.

Turun kaupunki investoi historiallisen paljon kouluihin ja päiväkoteihin. Osana Turun päiväkotien uudistushanketta Urban Partners ja Rakennusliike Lapti rakentavat suunnitelmien mukaan viisi uutta päiväkotikiinteistöä kaupungin omaan käyttöön.

Merkittävä lahjoitus lasten ja nuorten diabetestutkimukseen TYKS-säätiön 25-vuotisjuhlavuonna

Marita ja Heikki Vaiste lahjoittavat TYKS-säätiön 25-vuotisjuhlavuonna 500 000 euroa lasten ja nuorten diabetestutkimukseen. Tyypin 1 -diabetes tuli heille tutuksi perheenjäsenen sairastuttua alle kaksivuotiaana.

ÅST:n teatteritalolla edessä mittava peruskorjaus, teatteri siirtyy Taiteen taloon

Åbo Svenska teaterin taloa peruskorjataan vuosina 2027-28.

Suomen vanhimmalla teatteritalolla Åbo Svenska Teaterilla on edessään mittava peruskorjaus vuosina 2027–28. Työt kattavat koko rakennuksen – kellarista vinttiin – ja niiden tavoitteena on uudistaa talon tekniset järjestelmät sekä varmistaa, että teatteri säilyy tulevaisuudessa modernina ja saavutettavana näyttämötaiteen ja kulttuurin kohtaamispaikkana.

Raisio Oyj:n liikevaihto laski mutta liiketulos parani

Raisio Oyj:n liikevaihto oli heinä–syyskuussa oli 56,7 (59,1) miljoonaa euroa, jossa on laskua 4,2 prosenttia. Vertailukelpoinen käyttökate oli 11,0 (9,0) miljoonaa euroa, mikä on 19,3 (15,2) prosenttia liikevaihdosta.

Osa Nauvon jalankulku- ja pyöräilyväylän viimeistelytöistä siirtyy keväälle

Jalankulku- ja pyöräilyväylä rakennetaan Saaristotien pohjoispuolelle Prostvikin lauttarannasta noin kolmen kilometrin osuudelle.

Varsinais-Suomen ELY-keskus aloitti kesäkuussa jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamisen Saaristotiellä (mt 180) välille Prostvikin lauttaranta–Parolabackenin luontopolku. Alun perin väylän oli tarkoitus valmistua lokakuun loppuun mennessä, mutta kolmannen osapuolen johtosiirtotöiden takia osa väylän viimeistelytöistä siirtyy ensi kevääseen.

Linnanniemen kehittämisen uusi vaihe käynnistyy

Merellisen Linnanniemen alueen kehittäminen etenee, kun rakenteilla oleva sataman yhteisterminaali vapauttaa tilaa kaupunkiuudistukselle. Linnanniemi on yksi suurimmista Turun strategisen maankäytön hankkeista. Linnanniemen kehitystyö on edennyt, ja hankkeelle vuonna 2019 laadittuja kehittämisperiaatteita on sen myötä tarkennettu muutamin muutoksin. Periaatteet ohjaavat alueen kilpailutuksia ja asemakaavoitusta.

Urheilu

Aapo Boström jättää TPS:n

Aapo Boström ja Ivan Piñol (oik.).

Keskikenttäpelaaja Aapo Boström ei jatka Turun Palloseurassa ensi kaudella. Boströmin sopimus TPS:n kanssa päättyi lokakuun loppuun.

Otteluanalyysi: Ilves kaatui Kupittaalla, Interille hopeiset mitalit

Interin fanit juhlivat voittoa ja hopeamitaleja. Kuvakaappaus Ruudun lähetyksestä.

Jalkapalloilun Veikkausliigan ylempi loppusarja eli niin sanottu Mestaruussarja ei sujunut Interiltä toivotulla tavalla mutta kauden päätösottelu oli sinimustilta hyvä esitys. Kaksi nopeaa maalia takasivat voiton Ilveksestä, mikä tarkoitti sitä, että Inter kiilasi Ilveksen ohi kakkoseksi ja varmisti, että ensi kaudella on pelejä myös eurokentillä.

Åboraakkeli: Menikö F-liigan playoff-juna jo?

Miesten F-liigassa marraskuun alun ottelutauko tuli todennäköisesti turkulaisjoukkueille mieluisaan aikaan. Parin viikon ottelutauko antaa joukkueille harjoittelurauhaa ja hiukan aikaa uusien juonien kehittelyyn.

Ivan Piñol jatkaa TPS:n päävalmentajana

Ivan Piñol.

Ivan Piñol jatkaa Turun Palloseuran miesten edustusjoukkueen päävalmentajana kauden 2027 loppuun ulottuvalla sopimuksella. Piñol tarttui turkulaisseuran peräsimeen tammikuussa ja onnistui vaikeista lähtökohdista luotsaamaan TPS:n takaisin Veikkausliigaan. Piñol ja TPS päättivät yhdessä onnistuneen kauden päätöksen jälkeen käyttää espanjalaisvalmentajan sopimuksessa olleen option kahdesta lisävuodesta.

Raision Loimu haastaa Tuto Volleyn

Miesten Mestaruusliigan kauden ensimmäinen derby koetaan 15. marraskuuta Kupittaan palloiluhallissa, kun Tuto Volley isännöi Raision Loimua. Kummallakin joukkueella on paljon pelissä, sillä kauden alku on ollut haastava.

Onni Helén nuorten maajoukkueen matkassa

Onni Helén.

TPS-kasvatti Onni Helén on valittu Pikkuhuuhkajien mukaan marraskuussa Turussa pelattaviin U21-ikäluokan EM-karsintapeleihin. 19-vuotias hyökkääjä iski Ykkösliigassa 14 maalia ja antoi seitsemän maaliin johtanutta syöttöä. Hän oli TPS:n paras maalintekijä. Helén oli isossa roolissa johdattamassa TPS:ää takaisin Veikkausliigaan, kun hän viimeisteli kaksiosaisissa liigakarsinnoissa kolme maalia KTP:n verkkoon.