Mmerimetson pesiä laskettiin kesällä Suomessa noin 31 950. Pesimäkanta kasvoi edelliskesästä 14 prosenttia, noin 4 035 pesää. Ilmeisesti jo viime vuonna alkanut tulomuutto muista Itämeren maista on kasvattanut pesimäkantaa noin neljänneksellä melko vakaan jakson 2015–22 jälkeen. Pitkäjänteisen seurannan ja tutkimuksen tavoitteena on tukea merimetson ja ihmisen sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää rinnakkaiseloa.

Merimetson pesimäkannan kasvu keskittyi toistamiseen Satakuntaan eteläiselle Selkämerelle ja Suomenlahdelle, joissa lisäys oli 28 ja 16 prosenttia, noin 2 500 ja 1 500 pesää. Merenkurkussa pesien määrä kasvoi viiden vuoden taantuman jälkeen noin 720 pesällä. Merikotkan vahvimmalla esiintymisalueella Saaristomerellä kanta sen sijaan pieneni edelleen, ja pesiä oli noin 480 vähemmän kuin edelliskesänä ja lähes 2 000 vähemmän kuin vuonna 2019. Perämerellä pesämäärät pysyivät lähes ennallaan.

– Viron merimetsokanta kaksinkertaistui noin 33 600 pesivään pariin vuosina 2015–22 ja myös Ruotsin pesimäkanta on kasvanut merkittävästi, kun taas Itämeren eteläosien kannat ovat pysyneet melko vakaina. On ilmeistä, että naapurimaidemme voimakkaasti vahvistuneet kannat heijastuvat meille nyt tulomuuttona, toteaa tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) tiedotteessa.

Pohjanlahden merimetsokanta kasvoi viidenneksellä. Pohjanlahdella laskettiin noin 16 900 pesää, joista Selkämerellä noin 11 900, Merenkurkussa 2 750 ja Perämerellä 2 250. Suomenlahdella pesiä oli noin 11 090 ja Saaristomerellä 3 950. Sisämaassa havaittiin viime vuoden tapaan vain yksi 14 pesän suuruinen yhdyskunta Päijät-Hämeessä.

Selkämerellä ja Suomenlahdella sijaitsi 37 ja 35 prosenttia merimetson pesistä, Saaristomerellä 12 prosenttia. Merenkurkussa ja Perämerellä osuudet olivat yhdeksän ja seitsemän prosenttia.

Suomessa havaittiin 62 merimetsoyhdyskuntaa, jotka pesivät yhteensä 93 luodolla tai saarella ja yhdyskunnista kahdeksan pesi pikkuporukoissa merimerkkien, linjataulujen tai majakan rakenteissa.

Kuudessa suurimmassa yhdyskunnassa pesi puolet koko Suomen merimetsokannasta. Pelkästään Rauman sataman yhdyskunnassa, jossa laskettiin noin 7 650 pesää, pesi lähes neljännes kaikista merimetsoista. Yhdeksän seuraavaksi suurinta yhdyskuntaa, joissa oli kussakin noin 1 000–1 900 pesää, sijaitsivat Vaasassa, Porissa (2), Turussa, Raaseporissa, Kirkkonummella, Espoossa, Porvoossa ja Haminassa.

Rauman sataman merimetsoyhdyskunta on kaikkien aikojen suurin Suomessa todettu lintuyhdyskunta. Yhdyskunnassa pesi myös merikotkapari jo neljättä vuotta.

– Yhdyskunnan luontainen kehitys riippuu nyt etenkin poikasille sopivan kalaravinnon runsaudesta riittävän lähellä yhdyskuntaa sekä siitä, pesiikö paikalla jatkossakin merikotkapari, Rusanen toteaa.

– Pesivä kotkapari suojaa merimetsoyhdyskuntaa pesimättömien nuorten merikotkaporukoiden saalistukselta, joka on ollut kohtalokasta useille suurillekin yhdyskunnille toistuttuaan kesästä toiseen. Kun poikastuotto romahtaa, hakeutuvat aikuiset linnut uusille pesimäalueille.

Kuntatasolla merimetsojen pesämäärät runsastuivat eniten Porissa noin 1 735, Vaasassa 1 490, Raumalla 820 ja Siikajoella 575 pesän verran. Vaasan ainoa merkittävä yhdyskunta palasi kahden välivuoden jälkeen vanhalle pesimäluodolleen ja pohjoisen Perämeren kanta siirtyi valtaosin Oulusta Siikajoelle. Sekä Espoossa, Loviisassa että Haminassa pesiä oli noin 375–430 enemmän kuin edelliskesänä.

Kanta pieneni eniten Mustasaaressa, 810 pesällä. Sekä Kristiinankaupungissa, Uudessakaupungissa että Turussa pesiä oli noin 200–300 vähemmän kuin edelliskesänä.

Pesintöjen yhteispinta-ala oli noin 76 hehtaaria. Puissa pesivien merimetsojen osuus jatkoi kasvuaan ja oli yli 60 prosenttia koko pesämäärästä, kun viisi vuotta aiemmin osuus oli vain neljännes. Sisäsaaristossa, lähempänä asutusta, ja puissa pesivien yhdyskuntien osuus on kasvanut merikotkan voimistuneen saalistuksen myötä.

Tänä vuonna autioitui vain neljä viime vuonna havaituista yhdyskunnista. Kokonaan uusia tai välivuosien jälkeen uudestaan pesinnän aloittaneita yhdyskuntia todettiin 13 kappaletta. Kokonaan uudet kahdeksan yhdyskuntaa sijaitsivat Kokkolassa, Vöyrissä, Korsnäsissä, Ahvenanmaan Finströmissä, Naantalissa, Kirkkonummella, Porvoossa ja Loviisassa, ja ne käsittivät yhteensä noin 340 pesää.

Merimetsoyhdyskuntia on tänä kesänä häiritty laittomasti ainakin Kristiinankaupungissa, Porissa, Maskussa, Sipoossa, Pyhtäällä ja Haminassa. Haminassa pesintä epäonnistui kokonaan ihmisen tuhottua yhdyskunnan munapesät ja samaa epäillään myös Vöyrissä sekä Finströmissä.

Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle. Itämerellä merimetso on palannut alkuperäisille asuinsijoilleen, eikä se kuulu kansallisen vieraslajistrategian piiriin.

Merimetsokannan seurantaa koordinoi Suomen ympäristökeskus. Seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)