Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala muistuttaa, että työnantajan jouluna rahana tai siihen verrattavana suorituksena antamaa lahjaa työntekijälle pidetään aina veronalaisena palkkatulona. Sen sijaan esineet, pääsyliput tai palvelut voivat olla verovapaita lahjoja.

Jouluna moni työnantaja haluaa muistaa henkilökuntaansa joululahjalla. Jotta lahjasta ei tulisi ikäviä jälkiseurauksia verojen muodossa, kannattaa muistaa muutama nyrkkisääntö, ohjeistaa Viitala.

– Lahjojen verovapaus edellyttää, että ne ovat arvoltaan vähäisiä ja ne annetaan koko henkilökunnalle. Nyrkkisääntönä on, ettei vähäisen lahjan arvo voi ylittää sataa euroa. Siten esimerkiksi herkkukorilahjaa voidaan pitää vähäisenä lahjana, johon verottaja ei puutu, Viitala sanoo tiedotteessa.

Viitala muistuttaa, että lahjakortin rajaus tiettyyn tuotteeseen tai palveluun vaikuttaa verovapauteen. Esimerkiksi yksilöimättömät tavaratalojen tai kauppakeskusten lahjakortit ovat verottajan tulkinnan mukaan veronalaista palkkaa.

– Verotuskäytännössä on katsottu, että lahjakortti voi olla verovapaa lahja vain, jos työnantaja on selvästi rajannut, mitä tuotteita lahjakortilla voi hankkia ja mistä, Viitala sanoo.

Esimerkiksi ravintolalahjakortit ovat verovapaita lahjoja.

– Tietyn ravintolan tai ravintolaketjun lahjakortista ei muodostu veronalaista palkkaa, jos sillä voi hankkia ruokaa ja juomaa vain tietystä ravintolasta, ravintolaketjusta tai tietyn ryhmän ravintoloista”, Viitala sanoo.

Ylimääräinen vapaapäivä on veroton

Yksi aineeton tapa muistaa työntekijää on antaa lahjana ylimääräinen vapaapäivä. Vaikka vapaapäivällä voi olla suurta henkilökohtaista arvoa työntekijälle, sitä ei pidetä hänen veronalaisena etuutena.

– Samoin, jos työntekijälle annetaan mahdollisuus ohjata lahjaa vastaava summa hyväntekeväisyyteen, työntekijä ei saa palkkatulona verotettavaa etuutta, sanoo Viitala.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)