Oppivelvollisuusiän korottaminen vähensi alaikäisenä koulutuksen keskeyttäneiden osuutta kolmanneksella. Toiselta asteelta valmistuneiden osuus kasvoi 1,5 prosenttiyksikköä suhteessa aikaisempiin ikäluokkiin.

Oppivelvollisuusiän korottaminen 16 ikävuodesta 18 ikävuoteen vähensi alaikäisten koulupudokkaiden määrää 2,8 prosenttiyksikköä eli kolmanneksella verrattuna aikaan ennen ikärajan nostoa, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vaikutukset ovat vahvimmillaan, kun nuoret siirtyvät peruskoulusta toiselle asteelle. Osa koulutuksen parissa pysytelleistä opiskelijoista kuitenkin keskeyttää opintonsa sen jälkeen, kun heidän oppivelvollisuutensa päättyy.

Oppivelvollisuusiän noston myötä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 1,5 prosenttiyksiköllä 77,9 prosentista 79,4 prosenttiin sen vuoden kevääseen mennessä, jolloin nuoret täyttävät 20 vuotta.

Oppivelvollisuusikää laajennettiin joulukuussa 2020. Laki astui voimaan vuonna 2021, ja sitä sovellettiin ensimmäisen kerran nuoriin, jotka valmistuivat peruskoulusta keväällä 2021. Oppivelvollisuusiän korottamisen tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen.

Tulosten perusteella koulutusreformi vähensi nuorten syrjäytymistä. Vain harva koulupudokas on töissä. Kokonaisvaikutus vastaa sitä, että 1 800 nuorta on vuoden vähemmän koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Oppivelvolliset suorittavat enemmän toisen asteen opintoja kuin aikaisemmat ikäluokat.

Lain keskimääräiset vaikutukset valmistumisiin ovat kokoluokaltaan samoja eri väestöryhmissä ja koko väestön tasolla. Esimerkiksi valmistuneiden osuus kasvoi pienituloisista perheistä tulevien ja maahanmuuttajataustaisten keskuudessa 1,4–1,5 prosenttiyksikköä, eli oppivelvollisuuden korottaminen ei merkittävästi kaventanut ryhmien välisiä eroja toiselta asteelta valmistumisessa.

Tutkimus on osa Helsingin yliopistossa tehtävää Juho Junttilan väitöskirjatyötä. Tutkimuksessa hyödynnettiin koko väestön kattavia rekisteriaineistoja, joiden avulla oppivelvollisten toimintaa voitiin tarkastella koulussa ja sen ulkopuolella. Tutkimusta rahoittaa EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaiva ja se toteutettiin yhteistyössä VATT Datahuoneen kanssa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)