Mikko Vaaramo (ODL Liikuntaklinikka ja Turun kauppakorkeakoulu) tutkimusryhmineen voitti Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2025 -kilpailun. Voittajatutkimuksen otsikko on Kestävyys- ja lihaskunnon syy-seuraussuhde terveydenhuollon kustannuksiin. Tutkimuskilpailun järjestivät Liikuntatieteellinen Seura ja Liikuntalääketiede Suomi -verkosto.

Kilpailussa toiseksi sijoittui Laura Joensuu (Gerontologian tutkimuskeskus, GEREC), kolmanneksi Elina Vettenterä (Liikuntatieteellinen tiedekunta) ja neljänneksi Tiina Föhr (Gerontologian tutkimuskeskus, GEREC). Vuoden nuoreksi tutkijaksi valittiin Tom Mikkola Helsingin Urheilulääkäriasemalta (HULA).

Liikuntalääketieteen päivien 2025 yhteydessä järjestettyyn kilpailuun osallistui 44 liikuntalääketieteellistä tutkimusta. Mukana olevista tutkijoista 15 osallistui kilpailuun nuorten tutkijoiden kategoriassa.

Voittajatutkimuksessa tarkasteltiin kestävyys- ja lihaskunnon syy–seuraussuhdetta terveydenhuollon kustannuksiin. Tutkimusryhmä tutki yhteyttä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimuksen aineistolla, jossa osallistujien kestävyys- ja lihaskunto oli mitattu seurannan alussa, sekä rekisteritiedot terveyspalveluiden käytöstä ja lääkekuluista kerätty kuuden vuoden seurannan ajalta. Kausaaliyhteyttä tutkittiin rajaamalla tarkastelu henkilöihin, joilla oli mahdollista käänteistä kausaalisuutta aiheuttavia riskitekijöitä, kuten verenpainetauti tai ylipainoa. Lisäksi hyödynnettiin ”luonnon omaa satunnaistettua vertailukoetta” eli Mendelististä satunnaistamista sekä UK Biopankin ja FinnGenin aineistoja syy–seuraussuhteen päättelyyn.

Tulokset osoittivat sekä paremman kestävyyskunnon että lihaskunnon olevan yhteydessä pienempiin keskimääräisiin terveydenhuollon kustannuksiin. Kustannukset olivat havaintoaineistossa keskimäärin 933 euroa vuodessa. Yhden lepoaineenvaihdunnan kerrannaisen (1 MET) parannus kestävyyskunnossa oli yhteydessä noin 10 prosenttia pienempiin kustannuksiin vuodessa. Viiden kilon parannus puristusvoimassa oli taas yhteydessä viisi prosenttia pienempiin kustannuksiin. Henkilöillä, joilla oli verenpainetauti tai ylipainoa, vastaava yhteys havaittiin erityisesti kestävyyskunnon osalta, kun taas Mendelistinen satunnaistaminen tuki lihaskunnon ja kustannusten välistä kausaaliyhteyttä.

Tutkimuksen tulokset tuovat osittaista vahvistusta siihen, että parempi fyysinen kunto vähentää terveydenhuollon kustannuksia.

Finaaliraati piti voittajatutkimuksen aihetta merkittävänä ja sillä voi olla huomattava terveyspoliittinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Liikunnan perustelu on perinteisesti nojannut kustannusvaikutuksiin. Monet aiemmat tutkimukset ovat nojanneet riskisuhteisiin tai keskiarvoihin väestötason liikkumisessa, mutta tässä tutkimuksessa hyödynnetään yksilötason kunto-ominaisuuksia kustannuslaskelmissa, mikä tuo uutuusarvoa Suomessa. Tulokset tarjoavat konkreettista tietoa yksilöille, sote-toimijoille ja päättäjille, ja niiden sovellettavuus on hyvä. Vaikka tieto kunnon ja lihasvoiman yhteydestä kustannuksiin ei yksin ratkaise ongelmaa, tutkimus korostaa näiden tekijöiden merkitystä muiden selittävien tekijöiden rinnalla.

Tutkimuskilpailussa palkittiin myös Vuoden nuori tutkija. Tunnustuksen sai Tom Mikkola Helsingin Urheilulääkäriasema (HULA) tutkimuksellaan Tekoälyavusteinen spiroergometrian tulkinta auttaa ylikuormitustilan diagnostiikassa.

Spiroergometriaa voidaan hyödyntää ylikuormitustilan diagnostiikassa, mutta perinteinen keskiarvoistettu tulkinta jättää suuren osan datasta käyttämättä. Mikkolan tutkimusryhmä selvitti, voiko henkäys henkäykseltä - ja lyönti lyönniltä -muodossa kerättyä spiroergometriatietoa hyödyntävä kone- ja syväoppiminen parantaa diagnostiikkaa.

Tutkimuksessa analysoitiin 528 henkilöä, joista 74 täytti ylikuormitustilan kriteerit. Tekoälyavusteinen malli lisäsi spiroergometrian herkkyyttä aktiivisen ylikuormitustilan tunnistamisessa ja paransi sen kykyä poissulkea tila. Tulokset tukevat käsittelemättömän datan varastointia ja tekoälypohjaisten työkalujen kehittämistä diagnostisen päätöksenteon tueksi.

Liikuntatieteellinen Seura ja Liikuntalääketiede Suomi -verkosto järjestävät vuosittain liikuntalääketieteen tutkijoille kilpailun, jossa valitaan Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus. Kilpailuun voi osallistua kuluvan vuoden aikana julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella.

Kilpailuun lähetetyt tutkimusabstraktit arvioi ensimmäisessä vaiheessa Liikuntalääketiede Suomi -verkoston tieteellinen arviointipaneeli. Tämän jälkeen neljän eniten pisteitä saaneen tutkimuksen käsikirjoitukset arvioivat dosentti Katja Borodulin Ikäinstituutista, professori (emerita) Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopistosta ja apulaisprofessori Kai Savonen Itä-Suomen yliopistosta. LTS jakaa myös nuoren tutkijan palkinnon. Sitä voivat tavoitella korkeintaan 35-vuotiaat tutkijat, jotka eivät ole vielä väitelleet.

Liikuntalääketieteen päivät on alan vuosittainen päätapahtuma Suomessa. Päivien tarkoituksena on jalkauttaa tutkimustietoa liikunnan ja terveydenhuollon toimijoiden sekä päättäjien käyttöön, välittää kentän tutkimustarpeita tutkijoille ja lisätä vuorovaikutusta liikunta- ja terveystieteiden tutkimuksessa. Päivien osallistujat (noin 150–200) ovat lääkäreitä, liikunta- ja terveystieteilijöitä, fysioterapeutteja, muita terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisia sekä näiden alojen päättäjiä, tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Liikuntalääketieteen päivien ohjelmaa rakentaa yhteistyössä Liikuntatieteellinen Seura, Liikuntalääketiede Suomi -yhteisö (Liikuntalääketieteen keskukset) sekä Jyväskylän ja Turun yliopiston sekä Suomen Fysioterapeutit ry:n edustajat.

Liikuntatieteellinen Seura ry (LTS) on vuonna 1933 perustettu liikuntatieteestä ja -kulttuurista kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen muodostama kansalaisjärjestö. Seura toimii liikuntatieteiden, -kulttuurin ja -politiikan seuranta-, arviointi-, kehitys- ja tiedonvälitystehtävissä. LTS toimittaa Liikunta & Tiede -lehteä ja tuottaa liikuntatieteellisiä julkaisuja ja tapahtumia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)