Verotulojen reaalinen eli inflaation huomioiva määrä on pysytellyt samalla tasolla vuodesta 2019. Verohallinto keräsi viime vuonna yhteensä 83,8 miljardia euroa veroja, mikä on noin 2,1 miljardia euroa (+2,6 %) enemmän kuin vuonna 2024. Verotulot kasvoivat erityisesti arvonlisäverossa sekä henkilöasiakkaiden tuloverossa, molemmissa miljardi euroa.

Vuoden takaisiin odotuksiin nähden verotulojen kasvu jäi kuitenkin vaatimattomaksi, koska talous ei lähtenyt kasvuun odotusten mukaisesti.

Vuodesta 2019 vuoteen 2025 Verohallinnon kokonaisverokertymä kasvoi yhteensä 13,8 miljardia euroa (noin +19 %), eli saman verran kuin inflaatio oli samaisena ajanjaksona.

– Vaikka verotulot nimellisesti kasvoivat selvästi 2019–25, reaalisesti eli inflaatio huomioiden verotulojen määrä pysytteli samalla tasolla, sanoo ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta tiedotteessa.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi vuonna 2025 yhteensä 39 miljardia euroa, mikä oli miljardin (+2,6 %) enemmän kuin vuonna 2024. Euromääräisesti eniten henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi palkoista, eläkkeistä ja veronalaisista etuuksista tehtävistä ennakonpidätyksistä, yhteensä 36,8 miljardia euroa (+2,7 %).

– Palkkasumma kasvoi vuonna 2025 noin 2,2 prosenttia, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Palkansaajien lukumäärä on vähentynyt sekä 2024 että 2025 työttömyyden kasvun vuoksi, mutta palkkasumma nousi silti palkankorotusten vuoksi, Luokkanen sanoo.

Vuosina 2021–2023 palkkasumma kasvoi vuosittain noin 5–6 prosenttia paremman työllisyyskehityksen ansiosta.

Eläketulojen määrä nousi vuonna 2025 noin 2,1 prosenttia. Vuosina 2023 ja 2024 eläketulot kasvoivat 6–8 prosenttia vuodessa korkean inflaation vuoksi eläkkeisiin tehtyjen indeksikorotusten takia.

Maksettujen työttömyysetuuksien määrä laski vuonna 2025.

– Tämä johtui työttömyysetuuksiin tehdyistä leikkauksista, kuten ansiopäivärahojen porrastuksista ja lapsikorotuksen poistamisesta. Työttömyysetuuksien saajia oli vuonna 2025 kuukausittain keskimäärin 12 000 (+3,8 %) enemmän kuin vuonna 2024, Luokkanen sanoo.

Arvonlisäveroa kertyi viime vuonna yhteensä 22,4 miljardia, joka oli miljardi euroa (+4,8 %) enemmän kuin vuonna 2024. Vuosina 2024 ja 2023 alv-kertymä kasvoi vain niukasti.

Luokkasen mukaan nousu selittyi pääosin alv-kantamuutoksilla, erityisesti yleisen arvonlisäverokannan nousulla 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Lisäksi suurin osa kymmenen prosentin verokantaan kuuluneista tavaroista ja palveluista siirtyi 14 prosentin verokantaan.

Kulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna, hän sanoo.

Yhteisöveroa kertyi vuonna 2025 noin 7,1 miljardia, mikä on 60 miljoonaa (-0,8 %) vähemmän kuin vuonna 2024. Vuonna 2025 ennakkoverojen määrä nousi vuotta aiemmasta, mutta laskua tuli aiempien verovuosien veroista.

– Ennakkoverojen tasosta ei kuitenkaan voi vetää varmoja johtopäätöksiä lopullisesta yhteisöveron määrästä. Se, miten hyvin ennakkoverot vastaavat lopullisen yhteisöveron määrää voi vaihdella paljon eri vuosien välillä. Verovuoden 2025 yhteisöverotus valmistuu lokakuun 2026 lopussa, sanoo Luokkanen.

Varainsiirtoverosta kertyi kaikkiaan 646 miljoonaa euroa, mikä on 71 miljoonaa (+12,4 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

– Varainsiirtoverosta kertyvien verojen määrä on pitkän aikavälin vertailussa kuitenkin edelleen hyvin matalalla hiljaisen asuntokaupan vuoksi, vaikka viime vuonna veroa kertyikin hieman vuosia 2023 ja 2024 enemmän, Luokkanen sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)