Yliopistonmäeltä alas tuomiokirkolle johtava Henrikinkatu on ainakin monelle yliopistolla opiskelleelle tuttu katu. Monet yliopistorakennukset sijaitsevat Henrikinkadun varrella ja yliopiston päärakennuskin aivan kivenheiton päässä.

Katu on saanut nimensä Suomen suojeluspyhimyksen piispa Henrikin mukaan. Se ei ole ihme, sillä yliopiston lähettyvillä olevissa kadunnimissä on useampi merkkihenkilö, joka on vaikuttanut vahvasti Turun sekä Suomen kehitykseen.

Piispa Henrik on todennäköisesti yksi Suomen historian tunnetuimpia henkilöitä. Tarina Köyliön järvenjäälle murhatusta Henrikistä on tuttu kaikille jo alakoulun historian tunneilta, vaikka vetävää tarinaa ympäröivät yksityiskohdat eivät tarttuisi muistiin.

Henrikin kuolinaikakaan ei ole kovin tarkka. Se tapahtui joskus 1100-luvun puolivälissä. Ylipäätään Henrikistä ei varmaa historiallista tietoa ole, sillä kaikki hänestä olevat tiedot ovat peräisin yli sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Varhaisimmat tiedot Henrikistä ovat peräisin 1200-luvun lopulta. Valtaosa piispa Henrikin elämään liittyvistä tiedoista on peräisin suomalaisesta kansanrunosta, jonka vanhin tunnettu muistiin kirjoitettu versio on 1600-luvulta.

Tarina on saattanut aavistuksen elää vuosisatojen aikana. Toinen merkittävä lähde piispa Henrikin vaiheista on keskiajalla Turun hiippakunnan tekemä pyhimyslegenda.

Ilkka Lappi