Turun kaupunki siirtyi lasten ja nuorten palveluissa uuteen aluemalliin
Turussa on vuoden alussa siirrytty varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisotyön osalta yhteiseen alueelliseen malliin, johon on kutsuttu mukaan myös Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue.
Aluemallissa kaupunki on jaettu eteläiseen, pohjoiseen, itäiseen ja läntiseen alueeseen, ja kullakin alueella toimii noin kahdeksan koulua ja noin 12 päiväkotia. Ruotsinkieliset palvelut toimivat omana alueenaan jatkossakin.
– Siirtyminen aluemallin tarkoittaa myös johtamisen muutosta: olemme siirtyneet perinteisestä yhteistyöstä ja asioiden koordinoinnista aktiiviseen, hallintorajat ylittävään yhteistyöhön, kertoo lasten ja nuorten palveluiden johtaja Anu Parantainen tiedotteessa.
Perusopetuksen aluerehtorit, varhaiskasvatuksen aluepäälliköt ja nuorisopalvelujen päälliköt muodostavat alueillaan kolmen hengen tiimit, jotka suunnittelevat ja koordinoivat yhdessä alueensa lasten ja nuorten palveluita.
Ydintiimeihin kuuluvat myös muut kaupungin lasten ja nuorten palveluiden toimijat, kuten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, liikunnan ja kulttuurin palvelut, sekä alueen kolmannen sektorin toimijat.
– Teemme nyt entistä tiiviimpää yhteistyötä paitsi yli hallintorajojen myös yhdessä järjestöjen, hyvinvointialueen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, Parantainen korostaa.
Tiiviimmän yhteistyön tarkoituksena on tuottaa entistä paremmin eri alueille kohdennettuja palveluita sekä vahvistaa rehtoreiden, päiväkodinjohtajien ja nuorisotyön koordinaattoreiden saamaa tukea.
– Esimerkiksi nuoriso- ja järjestöyhteistyön vahvistuminen kouluissa on merkittävä asia. Lasten ja nuorten arjessa on jatkossa enemmän aikuisia, Parantainen huomauttaa.
Yhteisesti johdettaviin asioihin kuuluvat muun muassa lasten fyysisen aktiivisuuden lisääminen, oppimistulosten nostaminen sekä henkilöstön hyvinvoinnin vahvistaminen.
Kuluvan vuoden aikana oppilaaksiottoalueita tarkastellaan suhteessa alueiden väestönkehitykseen, palveluverkkoon ja uusiin koulu- ja päiväkotirakennuksiin.
– Tavoitteena on ehkäistä alueellista eriytymistä ja varmistaa, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on asuinalueesta riippumatta mahdollisimman tasavertaiset lähtökohdat oppimiseen ja kasvuun, kertoo perusopetuksen palvelualuejohtaja Krista Lahtinen.
Myös perusopetuksen uudet aluerehtorit Pasi Björk, Tanja Kytöniemi, Katriina Sulonen ja Miina Orell ovat aloittaneet työnsä tammikuun alussa.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)


















