Kelan valinnanvapauskokeilun tavoitteina on vahvistaa perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapautta. Terveystalon data kertoo, että ensimmäisinä kuukausina tavoitteisiin on päästy. Yleisimpiä syitä tulla vastaanotolle ovat olleet kansansairaudet, joiden varhainen hoito vähentää jatkohoidon tarvetta ja sitä kautta raskaampien palveluiden kuormitusta.

Terveystalossa on syys-lokakuussa asioinut yli 16 000 asiakasta valinnanvapauskokeilun vastaanotoilla. Asiakkaat ovat varanneet ajan keskimäärin neljän päivän päähän, usein jopa samalle päivälle.

– Datan perusteella voi todeta, että iso joukko yli 65-vuotiaita on halunnut hakeutua lääkärin hoitoon ja vielä varsin nopeasti. Tavoite hoitoon pääsyn nopeuttamisesta on siis toteutunut ainakin Terveystalossa erittäin hyvin, Terveystalon laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä toteaa tiedotteessa.

Tavoitteena oli myös lisätä 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hyödyntää yksityisiä terveyspalveluita.

– Tämäkin tavoite on toteutunut: yli 600 Terveystalon yleislääkäriä tarjoaa kokeilun palveluja noin 80 paikkakunnalla. Lisäksi mukana ovat puhelin- ja videovastaanotot, joille voi hakeutua ympäri maata. Valinnanvaraa siis on, Ämmälä summaa.

Terveystalon käyntidatassa korostuvat ei-kiireelliset mutta ehdottomasti hoitoa tarvitsevat terveysongelmat, kuten yleisimmät kansansairaudet.

Joka viides tulee vastaanotolle nivelvaivoissa, eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Myös sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes ovat käyntisyiden kärjessä. Lääkemääräykset puolestaan kertovat, että kipua hoidetaan paljon.

– Julkisessa perusterveydenhuollossa ennen lääkärille pääsyä tehdään hoidon tarpeen arviointi, mutta valinnanvapauskokeilussa sitä ei ole. Hoidon tarpeen arviointi painottaa usein vaivan kiireellisyyttä. Vaikka ihminen vielä pärjäisi esimerkiksi nivelvaivan kanssa, se ei tarkoita, etteikö vaivaa olisi pahenemisen estämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarpeen hoitaa. Näin vältetään vaativampi ja kalliimpi hoito myöhemmin, Ämmälä sanoo.

Kokeilun lääkärikäynneistä 6,7 prosentissa kirjoitettiin lähete julkiseen erikoissairaanhoitoon. Luku on tässä ikäryhmässä maltillinen, arvioi Ämmälä.

Lukema kertoo, että moni tilanne hoituu joko valinnanvapauskokeilun vastaanotoilla tai asiakkaiden itse maksamana Terveystalossa. Osa asiakkaista kuitenkin valitsee erikoissairaanhoidon julkisella puolella.

– Silloinkin hoidon alkuvaihe eli kokeiluun kuuluva perusterveydenhuollon käynti on pois julkisen terveydenhuollon käynneistä, jos hyvinvointialue hyväksyy käynnin. Tämä on alueiden itsensä päätettävissä. Tarvittaessa alue voi myös ostaa esimerkiksi leikkauksen meiltä tai antaa asiakkaalle palvelusetelin. Hyvinvointialueiden jonoihin tämänkään ei tarvitse olla lisä, Ämmälä sanoo.

Kokeilun yhtenä tavoitteena on nopeuttaa pääsyä yleislääkärille ilman erillistä hoidon tarpeen arviointia.

Ämmälän mukaan Terveystalon data kertoo, että tässä ikäryhmässä osataan arvioida, milloin tarvitaan lääkäriä.

– Suomalaisessa terveydenhuollossa on perinteisesti oltu huolissaan siitä, että jos asiakas saa varata ajan jo seuraavalle päivälle, tästä tulisi turhia käyntejä. Meidän tilastomme kuitenkin osoittavat, että asiakkaat ovat varanneet ajan lääkärille oikeista syistä – taustalla on kipua ja huolta, joiden selvittämiseen on tarvittu lääkärin tutkimusta.

Asiakastyytyväisyys on ollut kokeilussa erittäin korkea. Tyytyväisyys vastaanottoon sai asiakkailta arvosanaksi 4,6 viisiportaisella asteikolla.

– Valinnanvapauskokeilu on vasta päässyt käyntiin, ja tietoisuuden vahvistaminen vaatii aktiivista viestintää kaikilta mukana olevilta. Tähän haastamme kaikki kilpailijat mukaan, jotta yhä useampi ikäryhmästä saisi mahdollisuuden päästä viipymättä hoitoon, Ämmälä sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)