Diabetes on merkittävä kansantauti Suomessa: sairastuneita on yli puoli miljoonaa. Tutkimusten mukaan diabetes saattaa heikentää kehon immuunipuolustusta ja siten altistaa infektioille. Diabeetikot joutuvat infektiotaudeissa perusterveitä todennäköisemmin myös sairaalahoitoon. Infektioiden ennaltaehkäisy ja aikainen hoito ovat erityisen tärkeitä tässä potilasryhmässä. Maailman diabetespäivää vietetään 14. marraskuuta

Äkillinen sairastuminen, kuten kuumeinen hengitystieinfektio, on diabetesta sairastavalle aina vakavasti otettava asia. Sairastuminen lisää stressihormonien eritystä, voi nostaa verensokeritason huomattavan korkealle ja lisää insuliinin tarvetta. Virustaudin jälkeen diabetesta sairastava on muita alttiimpi saamaan jälkitaudin, kuten poskiontelotulehduksen, korvatulehduksen tai keuhkokuumeen.

– Diabeteksen hoito on viimeisten vuosien aikana muuttunut merkittävästi ja hyvään hoitotasapainoon pyritään paljon aktiivisemmin kuin aiemmin. Infektioiden esto rokotteiden avulla on osa korkealaatuista diabeteksen hoitoa ja rokotteilla diabeetikoiden komplikaatiot ja sairaalahoidot vähenevät merkittävästi. On hyvä huomata, että vaikka hoitotasapaino olisi lääkityksen avulla kunnossa ja diabetes siten varsin vähäoireinen, niin tarve hyvälle rokotesuojalle ei muutu vähäisemmäksi. Komplikaatioriskit ovat hyvässäkin hoitotasapainossa olevilla potilailla merkittävästi suuremmat kuin terveillä ihmisillä, muistuttaa Rokotepalvelun vastaava lääkäri Jukka Vakkila tiedotteessa.

Diabetesta sairastavalle suositellaan vuosittain influenssarokotetta. Rokotteella ehkäistään influenssaa, sen jälkitauteja, perussairauden vaikeutumista ja kuolemia. Rokotus vähentää diabeetikolla myös riskiä sydän- ja aivoveritulpalle. Myös diabeetikon lähipiirin on hyvä rokottautua ja näin estää taudin leviämistä.

Tyypin 1 diabetes ja lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes voivat altistaa vakavalle koronavirustaudille. Koronarokotuksen saavat syksyllä THL:n suosituksesta maksutta kaikki yli 75-vuotiaat diabetesta sairastavat sekä alle 75-vuotiaat diabeetikot, joilla on lisäksi toinen tai useampi koronataudille altistava perussairaus. Kaikki diabeetikot voivat hankkia koronarokotuksen omakustanteisesti yksityisestä terveydenhuollosta.

Kaikille diabeetikoille suositellaan pneumokokkirokotetta, sillä diabetes lisää riskiä vakavalle pneumokokkitaudille. Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, vaikka myös THL on antanut suosituksen tämän potilasryhmän rokottamisesta. Pneumokokki on tyypillinen virustaudin jälkitauti ja aiheuttaa esimerkiksi korvatulehduksia, poskiontelotulehduksia, keuhkokuumetta, aivokalvontulehdusta ja verenmyrkytystä. Uudentyyppiset pneumokokkirokotteet ovat kerta-annoksia ja antavat pitkäaikaisen suojan.

RS-virus on yleinen hengitysinfektioiden aiheuttaja. RSV leviää pisaratartunta esimerkiksi aivastusten ja yskösten kautta ja epäsuorasti käsien välityksellä. Pienillä vauvoilla, yli 65-vuotiailla ja riskiryhmiin kuuluvilla potilailla, kuten diabeetikoilla, on suurentunut riski saada vaikea tautimuoto, kuten keuhkokuume, keuhkoputkentulehdus tai ahtauttava keuhkoputkentulehdus. Ruotsissa ja Norjassa rokotetta suositellaan yli 60-vuotiaille perussairauden vuoksi riskiryhmään kuuluville. Suomessa selvitystyö on vielä kesken eikä kansallista suositusta RSV-rokotuksista vielä ole. RSV-rokote on saatavilla kaikille yli 18-vuotiaille, ja diabeetikot iästä riippumatta hyötyvät rokotteesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)