Noin puolet suomalaisista (49 %) sijoittaa säännöllisesti rahastoihin, osakkeisiin, vakuutusmuotoisiin sijoituksiin tai muihin sijoitustuotteisiin. Tämä selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä, jonka toteutti tutkimusyhtiö Verian. Kyselyn vastaajat edustavat Manner-Suomen aikuisväestöä.

Kyselyn mukaan suomalainen sijoittaa keskimäärin 233 euroa kuukaudessa. Eniten sijoittavat 55–64-vuotiaat (294 euroa kuussa) sekä 25–34-vuotiaat (284 euroa), vähiten alle 25-vuotiaat (90 euroa). Myös sukupuolten välillä on selvä ero: miehet sijoittavat keskimäärin 284 euroa ja naiset 173 euroa kuukaudessa.

– 233 euroa kuukaudessa on paljon rahaa pitkällä aikavälillä sijoitettavaksi. Parissa kymmenessä vuodessa korkoa korolle -ilmiö pääsee toden teolla vauhtiin ja luo merkittävästi lisäarvoa. Kuukausisijoittaminen on fiksu tapa hajauttaa sijoituksia ajallisesti. Se on entistä tärkeämpää geopolitiikan värittämässä maailmassa, jossa kurssit voivat heilua voimakkaastikin sen perusteella, mitä otsikoista tai sosiaalisesta mediasta milloinkin luetaan. Kun sijoittaa säännöllisesti, tulee välillä ostaneeksi kalliimmalla ja välillä halvemmalla, mutta pitkällä aikavälillä hinta tasaantuu. Ajallisen hajautuksen lisäksi sijoitukset kannattaa hajauttaa myös eri kohteisiin, sanoo LähiTapiola Varainhoidon toimitusjohtaja Samu Anttila tiedotteessa.

LähiTapiola Varainhoito laski, kuinka paljon 233 euron kuukausisijoitus olisi tuottanut eri osake- ja korkosijoituksissa, jos sijoittamisen olisi aloittanut vuosina 2000–2021. Laskelmasta selviää, että amerikkalaisosakkeet ovat tuottaneet 2000-luvulla ylivoimaisesti: niissä sijoitusten arvo olisi noussut noin 70 000:sta yli 400 000 euroon (ks. liite 2). Euroalueen osakkeisiin tai suomalaisiin osakkeisiin sijoittaneilla varallisuutta olisi kertynyt puolet vähemmän, noin 200 000 euroa.

– Amerikkalaisosakkeet ovat tuottaneet erinomaisesti viimeiset 5–10 vuotta, ja viime vuosina tekoälyn läpimurto on entisestään kasvattanut eroa Eurooppaan ja Suomeen. USA:n etumatka ei ole sattumaa, vaan seurausta teknologiasektorin vahvasta painosta, syvistä pääomamarkkinoista ja kyvystä synnyttää globaaleja voittajayhtiöitä. Pitkässä juoksussa tämä näkyy armottomasti korkoa korolle ilmiön kautta, Anttila arvioi.

Anttila muistuttaa, ettei sijoittajan kannata tuijottaa peruutuspeiliin.

– Se, mikä on tuottanut parhaiten, ei aina ole se, mistä seuraava paras tuotto syntyy. Amerikkalaisosakkeet ovat tällä hetkellä selvästi kalliimpia, kun taas Suomi ja Eurooppa ovat monin paikoin edullisempia. Viimeisen vuoden aikana sijoittajat ovatkin siirtäneet varojaan Eurooppaan ennätyksellisesti – osin Yhdysvaltain markkinan korkean arvostustason vuoksi ja toisaalta halusta hajauttaa riskejä. Kuukausisijoittamisen etuna on, ettei kurssilaskuja ja -nousuja tarvitse tarkkailla jatkuvasti, kun hajautus on kunnossa. Kun kurssit laskevat, sijoituksia voi tehdä edullisemmin.

LähiTapiola Varainhoidon laskelmassa vertailtiin myös Suomen valtionvelkakirjojen sekä euroalueen yrityslainojen tuottoa. Eniten tuottivat euroalueen korkean riskin yrityslainat eli high yield -lainat. Niihin sijoittaneilla varallisuutta olisi kertynyt noin 167 000 euroa eli 15 prosenttia vähemmän kuin euroalueen osakkeisiin sijoittaneilla.

Matalan riskin investment grade -yrityslainoihin sijoittaneilla varallisuutta olisi noin 106 000 euroa ja Suomen valtionlainoihin sijoittaneilla noin 89 000 euroa.

– Osakemarkkinan kehitys vaikuttaa merkittävästi etenkin high yield -yrityslainojen arvostukseen, mistä syystä niiden tuotto nousee lähelle osakkeita. Sijoittajan kannattaa pitää mielessä, että näihin yrityslainoihin sijoittaminen on todellisuudessa hiukan erilainen tapa kantaa osakeriskiä, Anttila muistuttaa.

LähiTapiola Varainhoito on vahvistanut asemaansa suomalaisilla varainhoitomarkkinoilla selvästi. Vuonna 2025 LähiTapiola-ryhmän sijoitusten nettomyynti eli uudet sijoitukset, joista on vähennetty lunastukset, nousi ennätykselliseen 291 miljoonaan euroon. Ryhmän henkilö-, yritys- ja maatila-asiakkaat (pl. LähiTapiola-ryhmän vakuutusyhtiöt) saivat sijoituksilleen 741 miljoonaa euroa tuottoa, ja heidän sijoitusvarallisuutensa LähiTapiolassa ylitti kymmenen miljardia euroa. LähiTapiola Varainhoidon omistama Seligson & Co nousi Suomen neljänneksi suurimmaksi rahastoyhtiöksi ohittaen Danske Invest Rahastoyhtiö Oy:n.

– LähiTapiola Varainhoito on kasvanut viime vuosina hienosti strategiauudistuksen jälkeen. Kun otamme huomioon myös ryhmän vakuutusyhtiöiden hoidettavan varallisuuden, yllämme jo 17,3 miljardiin euroon, toimitusjohtaja Anttila iloitsee.

LähiTapiola Varainhoitokonserni hoitaa LähiTapiola-ryhmän ulkoisten asiakkaiden eli henkilö-, yritys- ja maatila-asiakkaiden varallisuutta, minkä lisäksi konserni hoitaa myös LähiTapiola-vakuutusyhtiöiden merkittävää sijoitusvarallisuutta.

– Tarjoamme asiakkaillemme vain sellaisia sijoituskohteita, joihin myös LähiTapiola-ryhmän vakuutusyhtiöt itse sijoittavat. Sen ansiosta meillä voi sijoittaa myös kohteisiin, jotka ovat tavallisesti yksityissijoittajien ulottumattomissa – kuten esimerkiksi pääomarahastoihin tai listaamattomiin velkasijoituksiin, Anttila kertoo.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä 12.–19. syyskuuta. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä, ja tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla. Sijoittamisesta kysyttiin vastaajilta, jotka sanoivat sijoittavansa säännöllisesti esimerkiksi rahastoihin, osakkeisiin, vakuutusmuotoisiin sijoituksiin tai muihin sijoitustuotteisiin (n=498). Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)