Suomen Yrittäjät esittää perhevapaiden rahoituksen uudistamista, uutta etuutta sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoitavalle vanhemmalle ja ensimmäisen lapsen lapsilisän korvaamista kolmelle vuodelle hajautetulla 10 000 euron tuella. Yrittäjät tilasi Tilastokeskukselta ammattiasemakohtaisen tarkastelun, jonka mukaan yrittäjämiesten kokonaishedelmällisyysluku on korkein ammattiryhmistä.

– Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen vaikuttavat laajasti yhteiskuntaamme. Ne uhkaavat työvoiman saatavuutta ja yritysten kasvua. Perhepoliittisilla ratkaisuilla on suora vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin ja Suomen talouden kestävyyteen, asiantuntija Mikko Kinnunen Suomen Yrittäjistä sanoo tiedotteessa.

Yrittäjät esittää ohjelmassaan, että vanhempainpäivärahojen rahoitusta painotetaan nykyistä enemmän valtion verotuloihin ja työnantajien sekä työntekijöiden suoraa rahoitusosuutta kevennetään.

– Perhevapaalla olevan toimeentulo tulisi turvata yhteisistä, verotuksella kerätyistä varoista. Esitämme siirtymistä kohti Tanskan mallia, jossa perhevapaalla olevan toimeentulo rahoitetaan pääosin verovaroista ja osin työnantajien yhteisillä vanhempainvapaarahastoilla, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Héllsten sanoo.

Suomen Yrittäjien toimialajärjestö Yrittäjänaiset kannattaa myös perhevapaakulujen ja sairaan lapsen hoitamisesta aiheutuvien kustannusten tasaisempaa jakamista.

– Erityisesti naisvaltaisilla aloilla ja naisten omistamissa yrityksissä perhevapaan kustannuksista kannetaan suurin vastuu, Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Carita Orlando sanoo.

Yrittäjät esittää lapsilisän korvaavaa uutta ensimmäisen lapsen perusteella maksettavaa tukea, jota maksettaisiin vaiheittain lapsen kolmen ensimmäisen elinvuoden ajan.

Tuki olisi lapsen ensimmäisenä vuonna 370 euroa, toisena vuonna 278 euroa ja kolmantena 185 euroa kuukaudessa. Näin kolmen vuoden aikana kyseisiä ensimmäisen lapsen perheitä tuettaisiin yhteensä 10 000 eurolla. Tämän jälkeen lapsilisä jatkuisi nykyiseen tapaan. Perheen muiden lasten lapsilisät toteutuisivat nykyisellä mallilla.

Jos 10 000 euron veronalaisella kannustimella saataisiin esimerkiksi 1 000 esikoista lisää, kustannukset olisivat yhteiskunnalle noin 200 miljoonaa euroa kolmessa vuodessa. Toisaalta yhteiskunta säästäisi samalla ajalla lapsilisissä noin 90 miljoonaa euroa ja veronalaisesta tuesta palautuisi valtiolle noin 30 miljoonaa euroa.

– Lapsilisän tilalle tarvitaan nykyistä vahvempi kannuste ensimmäisen lapsen hankkimiseen. Kun perheeseen syntyy esikoinen, on todennäköistä, että lapsia syntyy myöhemmin lisää. Tämä on lapsiystävällisen Suomen rakentamista, Kinnunen sanoo.

Ohjelmassa esitetään uutta rekrytointitukea yrittäjän jäädessä perhevapaalle. Yritys voisi palkata sekä kouluttaa sijaisen ja siten turvata liiketoiminnan.

Yrittäjät vaatii uutta etuutta sairastuneen lapsen hoitoon. Etuutta maksettaisiin vanhemmalle, joka jää töistä pois hoitaakseen sairastunutta alle 10-vuotiasta lasta.

– Nyt yrittäjät eivät saa korvausta menetetystä toimeentulosta lapsen sairastuessa. Lisäksi työnantajat joutuvat usein maksamaan palkan ajalta, jolloin työntekijä on hoitamassa sairasta lasta. Etuutta tulisi maksaa enintään neljältä työpäivältä, ja sen taso voisi vastata sairauspäivärahaa, Hellsten kertoo.

–Tämä Kelan kautta toteutettava etuus turvaisi paremmin sairasta lasta kotona hoitavan yrittäjän toimeentulon. Se auttaisi yrittäjää yhdistämään yrittämisen ja perhe-elämän. Työnantajalle se voitaisiin maksaa siltä ajalta, kun tämä on velvoitettu maksamaan työntekijälle palkkaa ajalta, jolloin tämä on hoitamassa sairasta lastaan, Hellsten jatkaa.

– Yrittäjälle perhevapaalle jääminen ei ole itsestäänselvyys, vaan siihen liittyy usein taloudellisia riskejä ja haasteita arjen järjestämisessä. Siksi on tärkeää, että ohjelmassa esitetään tälle ratkaisuja, Orlando sanoo.

Suomen Yrittäjät sai Tilastokeskukselta erikseen laaditun tarkastelun kokonaishedelmällisyysluvuista (TFR) ammattiaseman mukaan.

Tilastokeskuksen aineiston perusteella yrittäjien kokonaishedelmällisyysluku on keskimäärin korkeampi kuin palkansaajilla tai ei-työllisillä sekä naisilla että miehillä.

Yrittäjämiehillä kokonaishedelmällisyysluku on tarkastelujaksoilla korkein. Ero palkansaajiin on ollut noin 0,2–0,3 lasta ja ei-työllisiin lähes yksi lapsi.

– Yrittäjillä on keskimäärin enemmän lapsia kuin muilla ja varsinkin miesyrittäjillä. Tämä on mielenkiintoinen ja myös rohkaiseva tieto, Kinnunen sanoo.

– Vaikka yrittäjän arki on usein epävarmaa, taloudellinen tilanne ja työajat vaihtelevat, se ei ole estänyt muita ammattiryhmiä enempää perheellistymistä, vaan päinvastoin. Yrittäjät voivat usein vaikuttaa työaikoihinsa enemmän kuin palkansaajat, mikä helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista, sanoo Kinnunen.

Yrittäjänaisten hedelmällisyys on pääosin ollut korkeampi kuin palkansaajilla, vaikka 2010-luvun puolivälissä kaikissa ryhmissä tapahtui jyrkkä lasku ja ryhmien väliset erot ovat sittemmin pienentyneet.

Vuonna 2021 hedelmällisyys nousi tilapäisesti kaikissa ryhmissä, minkä jälkeen lasku jatkui. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys kääntyi jälleen loivaan nousuun useissa ryhmissä.

Naisten TFR-lukuja tarkasteltiin vuosilta 2000–24 ja miesten vuosilta 2018–24.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)