Kevan myöntämää työelämän kehittämisrahaa saa tänä vuonna yhteensä 17 julkisen alan hanketta ympäri Suomea. Varsinais-Suomen alueelle rahoitusta myönnettiin yhteensä 49 000 euroa Raision kaupungin sekä Ruskon kunnan hankkeille. Keva myönsi työelämän kehittämisrahaa 547 000 euroa eri puolille Suomea.

Työelämän kehittämisrahalla tuetaan työkykyjohtamisen kehittämistä sekä työkyvyttömyysriskin ennakointia ja vähentämistä. Kehittämisraha on tarkoitettu kunta-alan, hyvinvointialueiden sekä evankelis-luterilaisen kirkon työnantajien työelämän kehittämishankkeisiin, jotka ovat vaikuttavia ja laajasti hyödynnettävissä. Rahoitus on kilpailtua.

Tällä hakukierroksella hankesuunnitelmissa nousee esille erityisesti esihenkilöiden oman työkyvyn tukemiseen liittyvät toimintamallit, työurajohtaminen työuran eri vaiheissa ja tiimien toiminnan kehittäminen. Hankesuunnitelmia tuli yhteensä 36.

– Tämän kertaisia hankesuunnitelmia yhdistää tahto kehittää ennakoivaa työkykyjohtamista. Sen avulla työkykyä tuetaan muun muassa osaamisen kehittämisen, yhteisten pelisääntöjen rakentamisen sekä psykologisen turvallisuuden kehittämisen keinoin. Hankesuunnitelmissa tulee hyvin esille, miten moniulotteista ja eri tahojen yhteistyötä vaativaa työkykyjohtaminen on. Toimivat käytännöt ja työkyvyttömyysriskien vähentäminen ovat paljon muutakin kuin kirjoitettuja toimintamalleja – mallit ohjaavat, mutta ihmiset toteuttavat, ihan joka organisaation tasolla, sanoo asiakaspäällikkö Eeva-Liisa Nurmi tiedotteessa.

Nurmi toimii työelämän kehittämisrahan tuoteomistajana Kevassa. Nurmi toteaa, että tiukka taloustilanne varmasti heijastui hankkeiden talousarvioon ja kestoon. Siitä huolimatta kehittämisrahaa hakivat erilaiset ja eri kokoiset organisaatiot ympäri Suomea.

Useat hankkeet keskittyvät työkyvyn vahvistamiseen läpi työuran. Niin nuorten kuin työuran loppupäässä olevien työkykyjohtamista kehitetään, jotta työurat olisivat kestäviä kaikissa työuran ja elämän vaiheissa.

Mentorointi nousee kehittämismenetelmänä esille useammassakin hankesuunnitelmassa. Mentorointimallit ja ikäjohtamisen käytännöt tukevat sekä nuoria että kokeneita työntekijöitä.

Uutena teemana hankesuunnitelmista nousee neuromoninaisuuden tunnistaminen työelämässä ja osana työkykyjohtamista. Tämä osoittaa, että työkykyjohtaminen elää ajassa ja sen kehittämisessä huomioidaan alati muuttuva työelämä.

– Muokattu työ on tuttu käsite, mutta mukautuva työelämä on jotain enemmän. Miten käytännössä toteutuu esimerkiksi erilaisten oppijoiden, eri elämäntilanteessa olevien huomioiminen? Mitä työpaikoilla voitaisiin oppia esimerkiksi oppilaitosmaailmasta? Hankesuunnitelmat ovat todella mielenkiintoisia ja lähestyvät työkykyjohtamista eri tasoilta, Nurmi kertoo.

Hankkeilla etsitään myös ratkaisuja työn kuormituksen hallintaan ja palautumiseen. Psykososiaalisen kuormituksen ja mielenterveysriskien vähentäminen tunnistetaan kehityskohteiksi. Mielenterveyden osalta painottuu erityisesti nuorten työntekijöiden tukeminen työelämään kiinnittymisessä.

Hankkeissa keskitytään entistä enemmän esihenkilöiden oman työkyvyn tukemiseen. Hankkeiden avulla vahvistetaan esihenkilöiden osaamista, resilienssiä ja kykyä kohdata työyhteisön haasteita. Esihenkilöiden rooli nousee vahvasti esille myös koko henkilöstön työkyvyn tuessa.

Johtamisen rinnalle nousee työyhteisöjen roolin tarkastelu sekä yhteisöohjautuvuuden ja tiimien toiminnan kehittäminen. Niiden tavoitteena on lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia, vahvistaa osallisuuden kokemusta ja parantaa arjen sujuvuutta työyhteisöissä.

– Turvallinen ja luottamuksellinen työyhteisö kykenee toimimaan tiimimäisesti. Yhteisöohjautuvuutta vahvistamalla voidaan myös helpottaa esihenkilöiden työkuormaa, Nurmi sanoo.

– Työelämän kehittämisraha on osa Kevan lakisääteistä toimintaa työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi. Hankkeilla on kehitetty käytäntöjä, joilla ennakoidaan ja tunnistetaan mahdollisimman varhain työkyvyttömyysriskit. Kevan tehtävä on jakaa hankkeiden tuotoksia koko julkisen alan käyttöön. Hankkeilta myös edellytetään, että ne tuottavat monistettavia ja skaalautuvia tuotoksia, joita voidaan hyödyntää laajemminkin, toteaa työnantajapalvelujohtaja Laura Rinne Kevan työnantaja-asiakkuudet ja työkykyjohtaminen -yksiköstä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)