Jos hankintalain uudistukseen liittyvä kuntien in house -yhtiöitä koskeva muutos tulee voimaan hallitusohjelmakirjauksen mukaisena, kunnille koituu uudistuksesta noin 600 miljoonan euron lisäkustannukset. Tämä käy ilmi FCG:n Kuntaliitolle tekemästä selvityksestä, jossa kunnat arvioivat mahdollisen lakiuudistuksen muutoskustannusvaikutuksia.

Vaikka lakiuudistusta on valmisteltu pian kahden vuoden ajan, tähän mennessä ei ole arvioitu uudistuksen kustannusvaikutuksia. Nyt julkaistu selvitys on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa arvio uudistuksen taloudellisista vaikutuksista kuntiin ja kaupunkeihin.

Selvitykseen osallistuneet pienet kunnat arvioivat lakiuudistuksen muutoskustannuksiksi keskimäärin 473 euroa/asukas, ja keskisuuret kunnat keskimäärin 41 euroa/asukas.

– Tuloksissa on nähtävissä, että uudistus vaikuttaa eri tavalla pieniin ja isompiin kuntiin, selvityksen tekijä, vanhempi neuvonantaja Tuomas Riihivaara FCG:stä toteaa tiedotteessa.

– Pienempien kuntien keskeisenä haasteena on palvelujen jatkuvuuden turvaaminen ja uusien tuotantotapojen ratkominen in house -yhteistyön mahdollisen päättymisen jälkeen. Suuremmilla kunnilla kyse on korostetummin in house-yhtiöiden omistusjärjestelyihin liittyvistä haasteista.

Lakiuudistuksen kustannusvaikutuksia selvitettiin 11 erilaisen ja eri puolilla Suomea sijaitsevan kunnan ja kaupungin kanssa. Kun näiden kuntien arviot suhteutetaan kaikkien Suomen kuntien yhteenlasketuiksi muutoskustannuksiksi, kustannusarvioksi muodostuu noin 600 miljoonaa euroa.

Hallitus valmistelee hankintalakiin muutosta, joka rajoittaisi kuntien mahdollisuutta ostaa palveluita osaomistamiltaan in house-yhtiöiltä, jos kunnan omistusosuus on alle kymmenen prosenttia. Julkisuudessa on mainittu, että jätehuollon ja jäteveden sekä kirjastopalvelujen toiminta suljetaan kymmenen prosentin sääntelyn piiristä ulos.

Jos nämä poikkeukset toteutuvat, koko maan kattava muutoskustannus on noin 455 miljoonaa euroa. Pienten kuntien kustannusten keskiarvo olisi tässä tilanteessa noin 323 euroa asukasta kohden ja keskisuurten kuntien noin 37 euroa asukasta kohden.

– Työministeri Matias Marttisen (kok.) julkisuudessa mainitsemat poikkeukset ovat välttämättömiä, jotta ihmisille tärkeiden palvelujen jatkuvuus jätehuollossa ja jätevesihuollossa sekä kirjastopalveluissa voidaan turvata. Kuten kustannuslaskelmista voi huomata, nämä poikkeukset eivät kuitenkaan vielä ratkaise kuntien talousahdinkoa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi.

Selvityksessä kunnat toivat esiin huolensa huoltovarmuuteen ja kyberturvallisuuteen liittyen etenkin ruoka- ja ICT-palveluissa.

Kuntien kaikkea dataa, myös kriittisiä turvallisuustietoja, ylläpidetään digialustoilla. Kriittisiä tietoja ovat esimerkiksi valmius- ja evakuointisuunnitelmat sekä tietyt paikka- ja henkilötiedot. Useat kuntaomisteiset kriittisen infran yhtiöt ovat riippuvaisia kunnan ICT-palveluista.

– Monet kunnat ovat järjestäneet ICT-palvelunsa yhteisten in house -yhtiöiden kautta. Jos nämä yhtiöt puretaan, kuntien ICT-osaaminen ja -kyvykkyys romuttuu varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. On todennäköistä, että hinnat karkaavat ja riskit kasvavat. On myös yhä vaikeampaa varmistaa, etteivät kriittiset tiedot missään olosuhteissa joudu vääriin käsiin, toteaa kuntien varautumisesta ja turvallisuudesta vastaava kehittämispäällikkö Ari Korhonen Kuntaliitosta.

Jos kunnalla ei ole resursseja eikä osaamista kehittää omaa ICT-hallinnointia tai kyberturvaa, kunta on markkinatoimijoiden armoilla myös kriittisten tietosisältöjen suhteen.

– Kuntien kriittiset tiedot ovat osa kansallista turvallisuutta. Yksittäinen kunta ei ehkä näyttäydy merkittävänä, mutta useamman toimijan suunnitelmia vertaamalla voi päästä jäljille esimerkiksi laajemmista puolustuksellisista linjauksista. Meidän tulisi vahvistaa kuntien ICT-varautumista poikkeusoloihin ja kriittisten tietojen suojausta, ei rikkoa sitä, Korhonen lisää.

Kunnat ovat uudistuksen vastustuksessaan poikkeuksellisen yksimielisiä. Keskeisimpiä vastustusargumentteja ovat toimivien in house -järjestelyjen purkaminen, vaikka toimivia markkinoita ei tule useimmille sektoreille syntymään, uudistuksesta aiheutuvat kustannukset ja hallinnollinen taakka sekä huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat.

Selvityksestä käy ilmi, että pienemmissä kunnissa on harvoin erillistä hankintaresurssia. Osaamisen ja resurssien puutteet liittyvät etenkin hankinta-, sopimus- ja yhtiöjärjestelyosaamiseen. Osaamisvajetta paikataan muun muassa hankkimalla ulkoisia asiantuntijapalveluita, mikä aiheuttaa huomattavia kustannuksia.

Selvitykseen osallistuivat Hartola, Hämeenlinna, Kempele, Kärsämäki, Lappeenranta, Mikkeli, Nurmijärvi, Salla, Savitaipale, Taivassalo ja Toivakka.

FCG keräsi syksyllä valituilta yhdeltätoista kunnalta tietoja hankintalakiuudistuksen vaikutuksista. Fokuksena oli uudistuksen vaikutus kuntien in house-yhtiöiden asemaan ja se, miten suuria muutoskustannuksia uudistus mahdollisesti aiheuttaa. Lisäksi jokaisen kunnan edustaja haastateltiin, jossa tuloksia syvennettiin.

Kaikissa muutoskustannusarviossa ovat mukana sekä tähän mennessä syntyneet kustannukset että tulevat kustannukset aina siirtymäkauden loppuun saakka. Arviot muutoskustannusten suuruudesta ovat tässä vaiheessa karkeita ja suuntaa antavia.

Muutoskustannuksia ovat esimerkiksi oman organisaation tekemä valmistelutyö, ulkopuolisen asiantuntemuksen ostotarve muutoksen toteuttamiseksi, mahdollisiin omistusjärjestelyihin liittyvät kustannukset, tietojärjestelmiin liittyvät muutoskustannukset sekä muut kertaluonteiset muutoskustannukset.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)