– Vuoden alku oli asuntokaupassa historiallisen synkkä, mutta sen jälkeen trendi kääntyi ja asuntokauppojen lukumäärä kasvoi jokaisella vuosineljänneksellä, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa tiedotteessa.

Suomessa myytiin tammi–maaliskuussa vain hieman yli 10 000 käytettyä asuntoa ja uudiskohdekaupassakin jäätiin alle 500 kappalemääräisesti.

– KVKL Hintaseurantapalvelun data yltää vuoteen 1999 ja kyseinen vuosineljännes on data-aineistomme heikoin. Vuoden 2024 tammikuu jäi myös Hintaseurantapalvelun historian tähän asti heikoimmaksi kuukaudeksi, kertoo Viljamaa.

Viljamaan mukaan olennaista on havaita kasvava trendi asuntokauppamäärissä.

– Vuoden viimeisellä kvartaalilla myytiin asuntoja 35 prosenttia enemmän kuin vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Myös uudiskohdekaupassa vuoden viimeinen kvartaali oli selvästi vuoden paras.

– Normaalissa asuntokaupan suhdanteessa kevät eli vuoden toinen neljännes on vuoden paras kvartaali asuntomarkkinatilastojen perusteella, ja voidaan todeta suhdannepohjan asuntokaupassa sekä näin ollen myös koko kiinteistö- ja rakentamisalalla olleen vuoden 2024 alkupuolella.

Pitkällä aikavälillä asuntokaupan vuodet 2023 ja 2024 ovat olleet heikot. Asuntokaupan kokonaisarvo oli vuonna 2024 samalla tasolla kuin vuonna 2014. Asuntokaupan kokonaisarvo oli Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton Hintaseurantapalvelun mukaan vuonna 2024 noin 10,2 miljardia euroa. Asuntokaupan kokonaisarvo kasvoi vuodesta 2023 noin 300 miljoonaa euroa. Rakentamisen suhdanteen muutosta ja uudisrakentamisen haasteita kuvaa se, että vuonna 2014 uudiskohdekaupan kokonaisarvo oli 1,7 miljardia euroa, kun vuonna 2024 jäätiin vain noin 600 miljoonan euroon.

– Uudiskohdekaupan vaimeudesta kertoo myös edelleen se, että uudiskohteiden ja käytettyjen asuntojen hintaero on edelleen kuluttajien näkökulmasta liian suuri. Jos käytetystä asunnosta saa kuvainnollisesti yhden huoneen enemmän kuin uudesta asunnosta, kuluttaja valitsee käytetyn asunnon. Tilanteen korjaantuminen ja uudiskohdekaupan volyymien merkittävä kasvu vaatii käytännössä käytettyjen asuntojen hintojen nousua tai uudiskohteiden asuntojen hintojen laskua – todennäköisesti molempia, arvioi Viljamaa.

Huippuvuonna 2021 asuntokaupan kokonaisarvo oli jopa 18,2 miljardia euroa.

Asuntojen hintakehitys oli vuonna 2024 hyvin tasapainoista, mutta isossa kuvassa asuntojen hintojen lasku jatkui edelleen.

– Tampereella ja Turussa vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat olivat hienoisesti nousussa. Tampereen kehitys on viime vuosina näyttänyt suuntaa koko Suomen asuntomarkkinoille. Asuntojen hintojen osalta suurinta lasku on vuodesta 2022 syksystä jatkuneella hintojen laskukaudella ollut kerrostaloasunnoissa, kun taas rivitaloasunnoissa ja omakotitaloissa hintojen lasku on ollut huomattavasti maltillisempaa. Erityisesti vuosina 2016–22 rakennettiin runsaasti pieniä kerrostaloasuntoja. Tarjontaa on tullut lisää selvästi enemmän kuin kysyntää, mikä näkyy luonnollisesti hintakehityksessä. Rivitaloasunnoissa ja omakotitaloissa tarjonnan kasvu on ollut maltillisempaa, minkä vuoksi myös hinnat eivät ole laskeneet yhtä paljon kuin kerrostaloasunnoissa, arvioi Viljamaa.

– Myyntiajat olivat vuoden aikana edelleen kasvussa. Myyntiajan pidentyminen kertoo siitä, että markkinoilla on asuntoja, jotka ovat hinnoiteltu liian korkealle. Markkinahinta on se hinta, josta ostaja sekä myyjä ovat samaa mieltä ja kauppa syntyy. Myynnissä on tällä hetkellä runsaasti asuntoja ja yhteydenottoja tulee paljon, mutta tämän hetken markkinatilanteessa moni kohde on hinnoiteltu liian kalliiksi, jotta ne menisivät kaupaksi, mikä johtaa myyntiaikojen pitenemiseen.

Mökkikaupan luvuista on nähtävissä iso muutos.

– Näyttää siltä, että loma-asuntokauppa on koronan jälkeen pysyvästi korkeammalla tasolla kuin ennen koronaa. Loma-asuntokauppa oli viime vuonna lukumääräisesti 15 prosenttia vilkkaampaa kuin vuonna 2023, ja sen kokonaisarvokin kasvoi viime vuonna yli 16 prosenttia lähes 460 miljoonaan euroon, Viljamaa kertoo.

Erityisesti loppuvuonna kauppaa mökeistä käytiin hyvin vilkkaasti. Sekä mediaanihinnat että keskiarvohinnat toteutuneista kaupoista ovat korkeammalla tasolla kuin ennen koronaa.

– Etätyömahdollisuuksien lisääntyminen koronapandemian myötä ovat lisänneet kiinnostusta mökkeilyyn, mutta myös vaatimustaso loma-asunnoille noussut, mikä näkyy hintojen kehityksessä. On selvää, että etätyön yleistyminen on maailmanlaajuinen ilmiö, mikä osaltaan selittää esimerkiksi Lapin mökkikaupan kasvaneita määriä. Kiinnostus loma-asuntokaupassa Suomea kohtaan ei varmasti tule lähitulevaisuudessa vähenemään.

Viime vuonna inflaatio oli hyvin vaimeaa. Käytännössä hinnat pysyivät kokonaisuutena täysin samana. Vuosien 2022 ja vuoden 2023 inflaatio ja korkojen nousu kuitenkin näkyivät edelleen kuluttajien mielissä.

– Inflaation ajatellaan olevan kovempaa kuin se tosiasiassa on. Kevään 2024 isot lakot ja syyskuun arvonlisäveron korotus näkyivät myös painaen kuluttajien luottamusta, toteaa Viljamaa.

– Kuluttajien ostovoima vahvistui myös pitkin vuotta 2024. Varsinkin asuntovelallisten ostovoima vahvistui asuntolainan korontarkistuspäivinä erityisesti viime kesästä eteenpäin. Korkojen lasku on markkinaodotusten mukaisesti jatkanut laskuaan, ja inflaatio näyttää pysyvän kurissa. Tämä vahvistaa näkymää sille, että korkojen lasku jatkuu ja korontarkistuspäivinä asuntovelallisten luottamus omaan talouteen vahvistuu.

Tämän vuoden aikana asuntokaupan piristyminen jatkuu. Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto odottaa asuntokauppamäärien kasvavan vuonna 2025 noin 6–9 prosenttia ja asuntojen hintojen nousevan 4–6 prosenttia. Noin yhdeksän prosentin kasvu tarkoittaisi, että Suomessa pitäisi kuukausittain myydä noin 4 750 asuntoa. Keskimäärin 5 000 asuntokauppaa kuukaudessa on pitkällä aikavälillä normaali markkinatilanne Suomessa.

– Odotamme, että alueiden eriytyminen jatkuu. Uudisrakentamisen aloitukset lähtevät selkeämmin kasvuun vuoden kolmannella vuosineljänneksellä ja korjausrakentaminen kasvaa. Leuto talvi tulee näkymään taloyhtiöissä lämmityskustannusten laskuna ja hoitovastikkeissa saattaa olla hyvin hoidetuissa taloyhtiöissä jopa mahdollisuuksia laskea vastikkeita ja vähentää osakkaiden kustannustaakkaa, Viljamaa arvioi.

Vuokrien nousu jatkuu vuoden 2025 aikana, mikä nostaa omistusasumisen kiinnostusta suhteessa vuokra-asumiseen. Väestönkasvu jatkuu vuonna 2025 viime vuosien tahtiin, mikä näkyy erityisesti maakuntakeskuksissa ja suurimmissa kaupungeissa. Tämä vahvistaa asumisen sekä asuntojen kysyntää myös pitkällä aikavälillä.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin tammi–joulukuussa maanlaajuisesti yhteensä 50 392 käytettyjen asuntojen kauppaa (1,5 % ed. vuosi) ja 2 012 uudisasunnon myyntiä (-10,1 %), eli yhteensä 52 404 asuntokauppoja (1,0 %).

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin joulukuussa laskivat keskimäärin -1,7 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja -0,8 prosenttia muissa suurissa kaupungeissa vuoden alkuun verrattuna.

Vuosineljänneksiä tarkastellessa myyntimäärät nousivat alkuvuoden matalista lukemista kevään aikana. Kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä myytiin lähes yhtä paljon asuntoja, heinä–syyskuussa 14 285 (13,2 % ed. vuosi, -23,0 % 5 v. ka) ja loka–joulukuussa 14 291 (-2,5 %, -19,0 % 5 v. ka).

Asuntotyyppejä tarkastellessa myydyistä käytetyistä asunnoista 25 073 (osuus 49,8 %) sijaitsivat kerrostaloissa ja 12 793 (25,4 %) olivat rivitalo- tai paritaloasuntoja. Omakotitalojen tai erillistalojen kauppoja solmittiin valtakunnallisesti 12 526 (24,9 %).

Pääkaupunkiseudulla myytiin tammi–joulukuussa yhteensä 11 234 käytettyä asuntoa, mikä on -1,1 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudun kauppamäärät olivat 22,3 prosenttia koko Suomen kauppamääristä. Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokauppoja tehtiin 3 235, ja kauppamäärät nousivat 1,3 prosenttia vuodesta 2023. Muualla Suomessa tehtiin 35 923 käytettyjen asuntojen kauppaa (2,3 % ed. vuosi), mikä oli 71,3 prosenttia koko Suomen kauppamäärästä.

Suurimmissa kaupungeissa käytettyjen ja uusien asuntojen kauppamäärät pääasiassa nousivat hieman edellisvuoteen nähden, miinusta oli vain Vantaalla (1 980, -8,5 %) ja Oulussa (2 642, -0,7 %). Eniten prosentuaalista nousua oli Espoossa (3 027, 4,1 %). Pelkästään käytettyjen asuntojen myyntiä tarkastellessa samalla tavoin kaikissa muissa kaupungeissa on hieman kasvua paitsi Vantaalla (1 820, -7,6 %) ja Oulussa (2 470, -0,3 %).

Eniten käytettyjä asuntoja myytiin lukumääräisesti Helsingissä (6 694, 0,3 %), Tampereella (3 195, 1,5 %) ja Espoossa (2 720, 0,4 %).

Eniten uusia asuntoja suurista kaupungeista myytiin Espoossa 307 kpl (55,1 % ed. vuosi, -71,5 % 5 v. ka), Helsingissä 304 kpl (40,7 %, -76,1 % 5 v. ka) ja Tampereella 213 kpl (-5,3 %, -79,2 % 5 v. ka).

Maakunnista asuntoja myytiin eniten Uudellamaalla (16 300, -0,5 %), Pirkanmaalla (5 810, -0,1 % ed. vuosi) ja Varsinais-Suomessa (4 933, 4,7 %). Prosentuaalisesti eniten kauppamäärät nousivat edellisvuoteen nähden Keski-Pohjanmaalla (432, 17,7 %), Kainuussa (514, 8,9 %) ja Etelä-Karjalassa (992 kpl, 6,6 %).

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin laskivat vuoden aikana keskimäärin 1,7 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja 0,8 prosenttia muissa suurissa kaupungeissa vuoden alkuun verrattuna. Pääkaupunkiseudun kaupungeista hintojen lasku oli jyrkintä Vantaalla (-6,7 %). Oulussa laskua oli 7,6 prosenttia, Turussa nousua oli 2,4 prosenttia ja Tampereella 0,7 prosenttia.

KVKL hintaindeksiä tarkastellessa (perusvuosi 2015) käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat olivat pääkaupunkiseudulla alkuvuoden 2018 tasolla, muualla Suomessa palattiin vuoden 2016 alun tasolle.

Asuntokaupan kokonaisarvo oli 9,6 miljardia euroa käytetyissä asunnoissa ja 0,6 miljardia euroa uudisasunnoissa, eli yhteensä 10,2 miljardia euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)