Sairauspäivärahaa saaneiden määrä pysyi suunnilleen ennallaan viime vuonna. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrän pitkäaikainen kasvu tyrehtyi. Ahdistuneisuushäiriöissä saajamäärä kasvoi, masennushäiriöissä pieneni.

Kuvio: Sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä yleisimmissä sairauspääryhmissä vuosina 2010–24. Kuvasta näkee, että sairauspäivärahaa saaneiden määrässä ei tapahtunut juurikaan muutoksia viime vuonna.

Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai viime vuonna vähintään yhdeltä päivältä vajaa 306 000 henkilöä eli noin yhdeksän prosenttia Suomen ei-eläkkeellä olevasta työikäisestä väestöstä. Saajien määrä pysyi suunnilleen ennallaan. Muutosta vuoteen 2023 verrattuna oli vain noin 500 henkilöä.

Kela korvaa sairauspäivärahalla työikäisten suhteellisen pitkiä, vähintään kymmenen arkipäivää kestäviä sairauspoissaoloja.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa sai 100 673 henkilöä vuonna 2024. Saajien määrä pysyi siis vuoden 2023 tasolla. Tätä ennen saajien määrä kasvoi lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 alkaen. Pitkäaikainen kasvu näyttää nyt toistaiseksi tyrehtyneen.

Sairauspoissaoloihin vaikuttaa hyvin moni asia yhtä aikaa. Pitkällä aikavälillä mielenterveysperusteisten poissaolojen yleistyminen on yhteydessä muun muassa työn luonteen, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan muutoksiin. Tilastot eivät kuitenkaan itsessään paljasta syitä kehitykselle tai sen vuosittaisille muutoksille, muistuttaa Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren tiedotteessa.

– Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvun tyrehtyminen saattaa kertoa muun muassa erilaisten psyykkiseen työkykyyn vaikuttavien toimien onnistumisesta. Toisaalta esimerkiksi työttömyyden kasvu voi vaikuttaa niin, että moni työkyvyn ongelmista kärsivä siirtyy työttömäksi eikä välttämättä näy sairauspoissaolotilastoissa, sanoo Blomgren.

Sairauspäivärahaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella saaneiden määrä puolestaan jatkoi laskuaan vuonna 2024. Saajia kertyi vuoden aikana vajaa 77 000.

Yli 50 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriöiden perusteella vuonna 2024. Edellisvuoteen verrattuna kasvu oli erityisen suurta 35–49-vuotiaiden ikäryhmässä. Masennushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa sai vajaa 38 000 ja unihäiriöiden perusteella vajaa 11 000 henkilöä.

Sairauspäivärahaa masennushäiriöiden perusteella saaneiden määrä väheni noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien sairauspoissaolokausien määrä puolestaan jatkoi kasvuaan ja lisääntyi noin kolme prosenttia.

– Masennushäiriöiden perusteella myönnetyt pitkät sairauspoissaolot vähenivät enemmän kuin ahdistuneisuushäiriöiden perusteella myönnetyt poissaolot lisääntyivät. Joko mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden vuosittainen määrä kääntyi samalla hienoiseen laskuun, sanoo Blomgren.

Kela korvasi noin 14,8 miljoonaa sairauspäivärahapäivää vuonna 2024. Korvattujen päivien määrä väheni noin kaksi prosenttia eli 263 000 päivää edellisvuodesta.

Puolet vähenemisestä johtui mielenterveyden häiriöihin perustuvien päivien vähenemisestä. Masennushäiriöihin perustuvat sairauspoissaolot ovat pidempiä kuin mielenterveysperusteiset poissaolot keskimäärin, ja masennushäiriöihin perustuvien sairauspoissaolojen väheneminen selittää osin päivien kokonaismäärän vähenemistä. Vuonna 2024 Kela korvasi mielenterveyden häiriöiden perusteella noin 5,28 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, kun vastaava luku oli 5,41 miljoonaa vuonna 2023.

– Ilman hoitoa tai kuntoutusta pitkät mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot voivat olla työntekijälle karhunpalvelus. Siksi olisi tärkeää pyrkiä lyhentämään poissaoloja ja samalla lisäämään hoitoa ja erilaisia kuormitusta vähentäviä joustoja työpaikoilla, sanoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)