”Kuukauden ensimmäinen puolisko: Kurja sää. Myrskyä, tulvimista, jäätä ja jään sulamista, pimeyttä, sadetta ja räntää. Terveydentila ei ole hyvä.” Näin kurjissa tunnelmissa alkoi Turun lääninvankilan saarnaajan Adolf Lindmanin marraskuu vuonna 1873. Merkintä on tehty almanakkaan, joka kuuluu Turun museokeskuksen arkistokokoelmaan.

Lindmanin almanakkoja on kokoelmassa kaikkiaan 24: vanhin vuodelta 1837 ja uusin vuodelta 1873. Lindman kuoli 19. marraskuuta 1874, joten hänen kuolemastaan tulee tämän vuoden marraskuussa kuluneeksi 150 vuotta.

Lindman syntyi 1821 Turussa muurarin perheeseen. Hän opiskeli papiksi ja työskenteli ensin eri paikkakunnilla, kunnes vuonna 1861 aloitti työnsä vankilasaarnaajana ja muutti perheineen Turun linnaan saarnaajan virka-asuntoon. Lindman oli intohimoinen keräilijä ja menneisyyden tutkija. Lisäksi hän toimi opettajana tyttöjen alkeiskoulussa ja teki aloitteen kahden kansan- ja yhden vankilakirjaston perustamiseksi.

Almanakkamerkintöjen kautta voi kurkistaa Lindmanin arkeen 1800-luvun Turussa ja lähiseudulla. Hän kirjasi ylös opiskeluun, työhön, keräily- ja historiaharrastuksiinsa, säätilaan ja ajankohtaisiin tapahtumiin liittyviä asioita.

Lindman oli myös perheenisä. Hän ja puoliso Matilda saivat kuusi lasta, joista vain Volmar-poika selvisi aikuisuuteen asti. Muiden lasten menetykset näkyvät koskettavalla tavalla almanakkamuistiinpanoissa. Tytär Ainan kuoltua Lindman kirjoitti: ”Sydämeni särkyy! Ilo ja onnellisuus ovat hänen mukanaan paenneet kodistani.”

Laura Yli-Seppälä