Opiskelijat suurin saajaryhmä yleistä asumistukea viime vuonna saaneista

Yleistä asumistukea viime joulukuussa saaneisiin ruokakuntiin kuului 14 prosenttia Suomen alle 65-vuotiaasta väestöstä. Tuen saaminen oli yleisintä suurissa kaupungeissa, etenkin yliopistokaupungeissa, joissa opiskelijoita on paljon. Esimerkiksi Turussa, Joensuussa, Tampereella ja Jyväskylässä useampi kuin joka viides (22 prosenttia) alle 65-vuotiaista kuntalaisista sai yleistä asumistukea.

Suurin saajaryhmä (42 prosenttia) yleistä asumistukea joulukuussa saaneista ruokakunnista oli opiskelijaruokakuntia. Hallitus on siirtämässä opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle elokuusta 2025 lähtien.

– Tulevan muutoksen myötä yleisen asumistuen saajien määrä vähenee huomattavasti. Sen jälkeen, kun opiskelijat siirtyvät asumislisälle, suurin osa yleisen asumistuen saajista on työttömiä. Tänä vuonna tehdyt leikkaukset tukeen ja tuen päättyminen omistusasunnoissa asuvilta vuoden vaihteessa vähentävät myös tuen saajien määrää, arvioi Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen tiedotteessa.

Opiskelijaruokakuntien jälkeen seuraavaksi eniten (31 prosenttia) asumistuen saajissa oli työttömiä. Työssä olevia ruokakuntia oli 19 prosenttia.

Yleisessä asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät vaihtelevat asunnon sijainnin ja ruokakuntaan kuuluvien lukumäärän mukaan.

Joulukuussa keskimääräiset asumismenot olivat niin yhden kuin useammankin hengen ruokakunnilla suurimmat Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla. Näillä alueilla yhden hengen ruokakuntien asumismenot olivat keskimäärin 688,6 euroa kuukaudessa ja useamman hengen ruokakuntien 1 055 euroa kuukaudessa.

Asumistuki kattoi keskimäärin hieman yli puolet asumismenoista kunnasta tai ruokakunnan koosta riippumatta.

Yleisen asumistuen saajaruokakuntien tavallisin asumismuoto oli vuokra-asunto. Omistus-, osaomistus- tai asumisoikeusasunnoissa asui joulukuussa yhteensä vain noin viisi prosenttia saajaruokakunnista. Omistusasuntoon ei saa enää yleistä asumistukea 1.1.2025 alkaen.

Yleisen asumistuen saajien määrä kasvoi Suomessa vuonna 2023 suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Asumistukea sai yli 400 000 ruokakuntaa, mikä on lähes kuusi prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Vuonna 2023 Kela maksoi varsinaisia asumistukia yhteensä 2 399 miljoonaa euroa. Määrä kasvoi 6,6 prosenttia edellisvuodesta. Kun mukaan otetaan asumismenoihin maksetut perustoimeentulotuet, kokonaissumma yltää 2 716,6 miljoonaan euroon, sillä Kelan maksamasta perustoimeentulotuesta 318,0 miljoonaa euroa kohdentui asumismenoihin.

Viime vuonna Kela maksoi yleistä asumistukea lähes 1,7 miljardia euroa. Vuoden 2023 rahassa eli inflaation vaikutus huomioiden summa kasvoi hieman edellisestä vuodesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Painava sähköauto vaatii tarkkuutta renkaiden valinnassa

Talvi voi tuoda sähköautoilijalle erityisiä vaaranpaikkoja, jotka liittyvät renkaiden valintaan ja ajotapaan. Oikeilla rengasvalinnoilla voi ehkäistä vahinkoja ja parantaa liikenneturvallisuutta merkittävästi.

Eurobarometri: huoli elintarvikkeiden mikromuoveista lisääntynyt Suomessa

EU-kansalaisten mielipiteitä luotaavan kyselyn mukaan kansalaisten huoli elintarvikkeiden mikromuoveista on lisääntynyt Suomessa. Eurobarometrin mukaan suomalaisvastaajista 51 prosenttia kokee ruoasta löytyvät mikromuovit suurimmaksi elintarviketurvallisuuden huolenaiheeksi ja 90 prosenttia kertoo ainakin kuulleensa aiheesta. Mikromuovihuolen osalta kasvua edellisestä, kolmen vuoden takaisesta kyselystä on 11 prosenttiyksikköä.

Kysely: Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti yhteiskunnan sähköistymiseen, mutta vain harva valmis maksamaan siitä enemmän

Suomalaisista yli puolet suhtautuu myönteisesti yhteiskunnan sähköistymiseen, selviää tuoreesta Sähköistyvä Suomi -kyselytutkimuksesta. Samalla suomalaisia huolestuttaa vaikutukset sähkön hintaan ja kotitalouksien eriarvoistumiseen, kulutuksesta ollaan kuitenkin valmiita joustamaan. Sähköistämisellä tarkoitetaan siirtymistä fossiilisista energialähteistä fossiilivapaaseen sähköön yhteiskunnan eri sektoreilla.

Tuloverojen määrä kasvoi mutta kasvu hidastui viime vuonna

Tuloverojen yhteismäärä (henkilöiden tuloverot ja yhteisöverot) oli viime vuonna 45,1 miljardia euroa, eli 1,3 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2023 (+2,9 %). Keskimäärin suurimmat veronpalautukset maksettiin Kauniaisissa. Vuoden 2024 henkilö- ja yhteisöverotuksen verotiedot tulevat julkisiksi keskiviikkona 12. marraskuuta.

Vuokraskuuteilla ei jatkossa ajeta Turussa viikonloppuöisin

Mikroliikkumisen ongelmakohtiin pyritään jatkossa puuttumaan kansallisen lainsäädännön avulla. Liikennepalvelulakiin 1. elokuuta voimaan tulleiden muutosten myötä kuntien on myönnettävä mikroliikennepalveluiden tarjoajille mikroliikennelupa. Turun kaupunki ottaa mikroliikenneluvan käyttöön 1. tammikuuta alkaen.

Nukketeatteri Kas Kummaa! täyttää 20 vuotta

Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahti (vas.) ja Kirsi Koskinen.

Turun ja Kaarinan seurakuntien nukketeatteri Kas Kummaa! täyttää 20 vuotta. Kahden vuosikymmenen aikana yli 20 000 turkulaista ja kaarinalaista lasta ja aikuista on nähnyt heidän esityksiään ja päässyt osalliseksi nukketeatterin taiasta.

Yrittäjägallup: Tekoälyn käyttö yleistynyt nopeasti Suomen pk-yrityksissä

– Tämä on erittäin lupaavaa suomalaisten yritysten osaamisen ja tuottavuuden kannalta. Tekoälyn käytöstä voi tulla suomalaiselle pk-kentälle merkittävä kilpailuetu, sillä kansainvälisen vertailun mukaan Suomi on tekoälyn käytön ykkösmaa Euroopassa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.

Kaarina-talossa luento Reidar Särestöniemestä

Reidar Särestöniemi: Kansanmusiikilla viritetty omakuva (1972).

Kaarinan Taideyhdistyksen kanssa yhteistyössä toteutettava luento käsittelee taiteilija Reidar Särestöniemen elämää ja taidetta. Luento kuullaan Kaarina-talossa torstaina 13. marraskuuta. Särestöniemi (1925–81) on tunnetuimpia suomalaisia kuvataiteilijoita ja aikansa merkittävin lappilainen taiteilija. Särestöniemen syntymästä on kulunut tänä vuonna sata vuotta. Luennoitsijana on taidehistorioitsija, FM Leena Reinilä .

Syöpäpotilaan yhdenvertainen hoitopolku yhteinen tavoite

Kymmenvuotisen strategian tavoitteena on kehittää ihmislähtöisiä palveluita ja varmistaa yhdenvertainen syövänhoito. Samalla vähennetään syöpätaakkaa ehkäisyn ja varhaisen toteamisen kautta.

Lähijunien paluu Toijalan radalle lähempänä kuin 30 vuoteen – kunnat haluavat tunnin vuorovälin junaliikenteen Turun ja Tampereen välille

Radanvarren kunnat Tampereelta Turun kautta Naantaliin haluavat korvata riittämättömästi palvelevan markkinaehtoisen kaukojunayhteyden tiheämmällä lähijunaliikenteellä. Junayhteys tahdotaan osaksi valtion vuonna 2031 käynnistyvää ostoliikennekokonaisuutta. Kasvukolmion Turun ja Tampereen välisen kyljen kehittäminen hyödyttää koko Suomen taloutta.

Topinojan pintarakenneurakasta aiheutuu hajuhaittaa

Topinojan jätekeskuksessa käynnissä oleva vanhan kaatopaikka-alueen pintarakenneurakka aiheuttaa tällä hetkellä hajuhaittoja. Haju aiheutuu salaojalinjojen kaivuutyöstä, joka kestää arviolta noin viikon verran. Hajun voimakkuus voi vaihdella säätilan mukaan, ja se saattaa olla ajoittain voimakasta.

Urban Partners ja Rakennusliike Lapti voittaneet kilpailutuksen viiden päiväkodin toteutuksesta Turkuun

Havainnekuva Härkämäen päiväkodista.

Turun kaupunki investoi historiallisen paljon kouluihin ja päiväkoteihin. Osana Turun päiväkotien uudistushanketta Urban Partners ja Rakennusliike Lapti rakentavat suunnitelmien mukaan viisi uutta päiväkotikiinteistöä kaupungin omaan käyttöön.

Merkittävä lahjoitus lasten ja nuorten diabetestutkimukseen TYKS-säätiön 25-vuotisjuhlavuonna

Marita ja Heikki Vaiste lahjoittavat TYKS-säätiön 25-vuotisjuhlavuonna 500 000 euroa lasten ja nuorten diabetestutkimukseen. Tyypin 1 -diabetes tuli heille tutuksi perheenjäsenen sairastuttua alle kaksivuotiaana.

ÅST:n teatteritalolla edessä mittava peruskorjaus, teatteri siirtyy Taiteen taloon

Åbo Svenska teaterin taloa peruskorjataan vuosina 2027-28.

Suomen vanhimmalla teatteritalolla Åbo Svenska Teaterilla on edessään mittava peruskorjaus vuosina 2027–28. Työt kattavat koko rakennuksen – kellarista vinttiin – ja niiden tavoitteena on uudistaa talon tekniset järjestelmät sekä varmistaa, että teatteri säilyy tulevaisuudessa modernina ja saavutettavana näyttämötaiteen ja kulttuurin kohtaamispaikkana.

Raisio Oyj:n liikevaihto laski mutta liiketulos parani

Raisio Oyj:n liikevaihto oli heinä–syyskuussa oli 56,7 (59,1) miljoonaa euroa, jossa on laskua 4,2 prosenttia. Vertailukelpoinen käyttökate oli 11,0 (9,0) miljoonaa euroa, mikä on 19,3 (15,2) prosenttia liikevaihdosta.

Osa Nauvon jalankulku- ja pyöräilyväylän viimeistelytöistä siirtyy keväälle

Jalankulku- ja pyöräilyväylä rakennetaan Saaristotien pohjoispuolelle Prostvikin lauttarannasta noin kolmen kilometrin osuudelle.

Varsinais-Suomen ELY-keskus aloitti kesäkuussa jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamisen Saaristotiellä (mt 180) välille Prostvikin lauttaranta–Parolabackenin luontopolku. Alun perin väylän oli tarkoitus valmistua lokakuun loppuun mennessä, mutta kolmannen osapuolen johtosiirtotöiden takia osa väylän viimeistelytöistä siirtyy ensi kevääseen.

Linnanniemen kehittämisen uusi vaihe käynnistyy

Merellisen Linnanniemen alueen kehittäminen etenee, kun rakenteilla oleva sataman yhteisterminaali vapauttaa tilaa kaupunkiuudistukselle. Linnanniemi on yksi suurimmista Turun strategisen maankäytön hankkeista. Linnanniemen kehitystyö on edennyt, ja hankkeelle vuonna 2019 laadittuja kehittämisperiaatteita on sen myötä tarkennettu muutamin muutoksin. Periaatteet ohjaavat alueen kilpailutuksia ja asemakaavoitusta.

Liedon budjetti alijäämäinen ensi vuonna, veroprosentti ennallaan

Liedon kaupunki investoi ensi vuonna noin 20 miljoonalla eurolla.

Liedon ensi vuoden talousarvio osoittaa noin 1,68 miljoonan euron alijäämää, mutta kaupungilla on edelleen vahva tase ja kertynyttä ylijäämää aiemmilta vuosilta. Kaupunginvaltuusto vahvisti 10. marraskuuta tuloveroprosentiksi 7,1 prosenttia ja yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,3 prosenttia.

Urheilu

Aapo Boström jättää TPS:n

Aapo Boström ja Ivan Piñol (oik.).

Keskikenttäpelaaja Aapo Boström ei jatka Turun Palloseurassa ensi kaudella. Boströmin sopimus TPS:n kanssa päättyi lokakuun loppuun.

Otteluanalyysi: Ilves kaatui Kupittaalla, Interille hopeiset mitalit

Interin fanit juhlivat voittoa ja hopeamitaleja. Kuvakaappaus Ruudun lähetyksestä.

Jalkapalloilun Veikkausliigan ylempi loppusarja eli niin sanottu Mestaruussarja ei sujunut Interiltä toivotulla tavalla mutta kauden päätösottelu oli sinimustilta hyvä esitys. Kaksi nopeaa maalia takasivat voiton Ilveksestä, mikä tarkoitti sitä, että Inter kiilasi Ilveksen ohi kakkoseksi ja varmisti, että ensi kaudella on pelejä myös eurokentillä.

Åboraakkeli: Menikö F-liigan playoff-juna jo?

Miesten F-liigassa marraskuun alun ottelutauko tuli todennäköisesti turkulaisjoukkueille mieluisaan aikaan. Parin viikon ottelutauko antaa joukkueille harjoittelurauhaa ja hiukan aikaa uusien juonien kehittelyyn.

Ivan Piñol jatkaa TPS:n päävalmentajana

Ivan Piñol.

Ivan Piñol jatkaa Turun Palloseuran miesten edustusjoukkueen päävalmentajana kauden 2027 loppuun ulottuvalla sopimuksella. Piñol tarttui turkulaisseuran peräsimeen tammikuussa ja onnistui vaikeista lähtökohdista luotsaamaan TPS:n takaisin Veikkausliigaan. Piñol ja TPS päättivät yhdessä onnistuneen kauden päätöksen jälkeen käyttää espanjalaisvalmentajan sopimuksessa olleen option kahdesta lisävuodesta.

Raision Loimu haastaa Tuto Volleyn

Miesten Mestaruusliigan kauden ensimmäinen derby koetaan 15. marraskuuta Kupittaan palloiluhallissa, kun Tuto Volley isännöi Raision Loimua. Kummallakin joukkueella on paljon pelissä, sillä kauden alku on ollut haastava.

Onni Helén nuorten maajoukkueen matkassa

Onni Helén.

TPS-kasvatti Onni Helén on valittu Pikkuhuuhkajien mukaan marraskuussa Turussa pelattaviin U21-ikäluokan EM-karsintapeleihin. 19-vuotias hyökkääjä iski Ykkösliigassa 14 maalia ja antoi seitsemän maaliin johtanutta syöttöä. Hän oli TPS:n paras maalintekijä. Helén oli isossa roolissa johdattamassa TPS:ää takaisin Veikkausliigaan, kun hän viimeisteli kaksiosaisissa liigakarsinnoissa kolme maalia KTP:n verkkoon.