Neljä kymmenestä suomalaisesta pitää rasismia melko tai erittäin suurena ongelmana suomalaisessa yhteiskunnassa, reilun puolen katsoessa, että ongelma on pikemminkin vähäinen, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n syksyllä 2023 toteutetusta Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Viimeisen reilun vuoden aikana Suomessa on keskusteltu paljon rasismista ja sen eri ilmentymistä suomalaisessa yhteiskunnassa. EVA on seurannut suomalaisten suhtautumista rasismiin jo vuodesta 1990, viimeksi osana Arvo- ja asennetutkimusta syksyllä 2023. Tuloksista käy ilmi, että 40 prosenttia suomalaisista pitää rasismia suurena ongelmana suomalaisessa yhteiskunnassa. Reilu puolet arvioi (55 %) ongelman olevan vähäinen.

Mielipiteet Suomen rasismiongelman suuruudesta vaihtelevat hyvin voimakkaasti puolueiden äänestäjäryhmien välillä. Siinä missä laajat enemmistöt Vasemmistoliiton (87 %), vihreiden (81 %) ja SDP:n (73 %) kannattajista pitävät rasismia suurena ongelmana suomalaisessa yhteiskunnassa, samalla tavoin ajattelee vain viisi prosenttia perussuomalaisten ja alle neljäsosa (23 %) kokoomuksen kannattajista.

Keskustan kannattajista rasismia suurena ongelmana pitää 37 prosenttia, RKP:n kannattajista 52 prosenttia ja kristillisdemokraattien kannattajista 40 prosenttia.

Arvo- ja asennetutkimuksesta selviää myös, että suomalaisten suuri enemmistö pitää tärkeänä, ettei rasismia sallita. Lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) pitää vähintään melko tärkeänä, että Suomessa ei sallita rasismia. Samalla kun rasismin torjumista pidetään tärkeänä, suomalaiset eivät keskimäärin arvioi maatamme erityisen rasistiseksi. Puolet (51 %) arvioi Suomen olevan maana ainakin jossain määrin rasistinen, mutta käytännössä yhtä moni (49 %) ei pidä Suomea juurikaan rasistisena maana.

Tuloksista käy ilmi, että suomalaisilla on varsin yhteneväiset näkemykset sen suhteen, että syrjiminen etnisen taustan takia (90 %), sivuuttaminen työnhaussa vähemmistöetnisyyteen viittaavan nimen vuoksi (81 %), halventava kielenkäyttö etnisistä ryhmistä ja niiden jäsenistä (81 %) sekä äärioikeistoon tai natsismiin viittaava huumori tai vitsailu (59 %) katsotaan rasistisiksi toimintatavoiksi, asenteiksi tai ilmiöiksi.

Sen sijaan muut kysellyt seikat, kuten esimerkiksi kansallismielisen puolueen äänestäminen (36 %), vähemmistöjä koskeva huumori ja viihde (35 %) sekä kriittinen suhtautuminen monikulttuurisuuteen (32 %) koetaan rasistiseksi vain vähemmistön mielestä.

Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)