Turun kaupunkiseudun rakennemallissa varaudutaan 75 000 asukkaan väestönkasvuun vuoteen 2035 mennessä. Asuntotarjontaa lisätään 78 000 uudella asunnolla. Tavoitteena on kääntää seudun kasvu ydinkaupunkialuetta painottavaksi. Noin 80 prosenttia väestönkasvusta kohdentuu ydinkaupunkiseudulle ja noin 20 prosenttia sen ulkopuolelle.

Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma vuosille 2022–25 on asettanut tavoitteeksi, että Turku kasvaa 8 400 asunnolla ja 9 970 asukkaalla. Koko kaupunkiseudun tavoitteena on 13 960 asuntoa ja 15 880 uutta asuntoa.

Ohjelma on laadittu 13 kunnan alueelle. Mukana ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku.

Uusista asunnoista 62 prosenttia on vapaarahoitteisia omistusasuntoja, 16 prosenttia arava- ja korkotukivuokra-asuntoja, 19 prosenttia muita vuokra-asuntoja ja kolme prosenttia asumisoikeusasuntoja.

Erityisesti kerrostalotuotannon määrää on tarkoitus kasvattaa ydinkaupunkialueella. Uusista asunnoista 64 prosenttia on kerrostaloasuntoja, 16 prosenttia rivi- tai ketjutaloasuntoja ja 20 prosenttia omakotiasuntoja.

Asuntotuotantoon vaikuttaa asuntokuntien rakenne, joka on muuttunut paljon viimeisen noin 30 vuoden aikana. Vuonna 1980 yleisin asuntokuntatyyppi oli niin sanottu ydinperhe eli kaksi aikuista ja vähintään yksi lapsi, mutta nykyään yksin asuvat ovat suurin ryhmä. Toisiksi suurimman ryhmän muodostavat kahden hengen asuntokunnat.

Yhden hengen asuntokuntia oli 47 prosenttia vuonna 2020, kahden hengen asuntokuntia 32 prosenttia ja yli kahden hengen asuntokuntia 21 prosenttia kaikista asuntokunnista. Huoneluvultaan pienien asuntojen tarjonta on keskittynyt erityisesti Turkuun, jossa 60 prosenttia asunnoista on yksiöitä tai kaksioita. Muissa seudun kunnissa erityisesti yksiöiden osuus asuntokannasta on pieni.

Turun kaupunkiseudulla oli vuonna 2020 noin 201 140 asuntoa.

Lasse Virtanen