Jouluhauen luovuttamistapa periytyy Ruotsin vallan ajoille 1700-luvulle asti, jolloin korppoolaiset kalastajat osoittivat kunnioitustaan Ruotsin kuninkaalle antamalla hänelle joululahjaksi tuoreen Suomen vesiltä pyydetyn kalan. Perinne oli kuitenkin unholassa noin parin sadan vuoden ajan, kunnes Mauno Koiviston presidenttikaudella se herätettiin taas uudestaan henkiin. Lieneekö syynä se, että Koivisto oli alun perin saman maakunnan miehiä?

Sen jälkeen jouluhauki on kyyditetty presidentille Korppoosta säännöllisesti. Toki muutama poikkeuskin mahtuu matkaan. Koivistokin joutui viettämään yhden presidentillisen joulun ilman haukea ja Tarja Halosen kaudella tuli mutkia matkaan parina peräkkäisenä vuotena. Lisäksi jouluhauki on nostettu kolmeen otteeseen Korppoon sijaan Iniön vesistä, mutta nykyään nämä molemmat entiset kunnat kuuluvat Paraisten kaupunkiin.

Vuonna 2009 jouluhauen ympärille syntyi jopa pienimuotoinen kohu. Presidentti Halosen kanslia ilmoitti, ettei se ota jouluhaukea vastaan. Presidentin kanslia toki täsmensi perään, että jouluhauki otetaan ilomielin vastaan taas seuraavana jouluna. Pian sen jälkeen kansliasta ilmoitettiin, että jouluhauki on sittenkin tervetullut myös vuoden 2009 joulupöytään. Korppoosta kuitenkin ilmoitettiin kohteliaasti, että juna niin sanotusti ehti mennä jo.

Eikä homma mennyt ihan putkeen vuoden 2010 puolellakaan, kun meri ei ollut kalastajille suosiollinen. Myös muita tulkintoja leijui varmasti vuoden 2009 jäljiltä ilmassa. Syötävän hauen sijaan korppoolaiset lahjoittivat kuitenkin hienon keraamisen hauen, jonka kerrottiin symbolisoivan Itämeren heikkoa tilaa. Tarina päättyi onnellisesti, kun Halosenkin joulupöydässä oli taas hauki hänen viimeisenä presidenttivuotenaan.

Jouluhauen hankinnasta vastaa nykyään Kulttuuriyhdistys Korpo Kulturgille, joka on luovuttanut jouluhauen jo seitsemän kertaa peräkkäin.

Presidenttipari saa myös toisen ruokatervehdyksen Varsinais-Suomesta, kun Maataloustuottajain Vehmaan yhdistys lahjoittaa perinteisin menetelmin suolatun kinkun heidän joulupöytäänsä. Sikataloudesta tunnetun Vehmaan nimikkoeläimen makuun pääsi ensimmäistä kertaa presidentti Martti Ahtisaari vuonna 1997 ja siitä lähtien myös tämä perinne on ollut voimissaan.

Muita vastaavanlaisia traditioita ovat metsätieteiden opiskelijoiden luovuttama joulukuusi, eläin- ja luonnonsuojelujärjestöjen loihtima luomukasviskori sekä Karjalan liiton piirakat.

Heikki Möttönen